Suomessa on havaittu tänä vuonna noin 20 uutta perhoslajia. Mukana on muun muassa Kiinassa maissipeltoja tuhonneen vaeltajan alalaji.
Suomessa tavattujen perhosten lajimäärä on noussut tällä vuosituhannella yli kymmenen prosenttia.
Perhosharrastajat ovat havainneet tänä vuonna ainakin kaksikymmentä Suomelle uutta perhoslajia, kertoo Sitowisen biologi, ympäristöasiantuntija ja hyönteistutkija Jaakko Kullberg.
Suurin osa lajeista havaittiin syyskuun lämpimien etelä- ja kaakkoisvirtausten aikana.
Kaikkiaan Suomessa on tavattu melkein 2 700 perhoslajia. Todellista määrää ei Kullbergin mukaan tosin tiedä kukaan. Uusia lajeja saapuu vuosittain.
Lue myös juttu syyskuulta: Lämmin sää aiheutti poikkeuksellisen hyönteisvaelluksen
Seurattava laji
Kullberg havaitsi itse syyskuussa kaksi Suomelle uutta lajia.
Toisen, Örön linnakkeelta Kemiönsaaresta löytyneen, lajin tieteellinen nimi on Aethes bilbaensis, joka viittaa lajin alkuperäiseen löytöpaikkaan Bilbaoon.
– Nämä lajit ovat niin sanottuja kätkökääriäisiä. Tämä laji elää luontaisesti merifenkolilla, jota ei juurikaan Pohjoismaissa kasva, vaan se on Atlantin rannikon merenrantojen ja marskimaiden kasvi. Perhosen toukka syö etelämpänä myös kuminaa.
Toinen Kullbergin havaitsema uutuusperhonen on sokerijuurikkaan ja punajuuren tuholaisena tunnettu jäytäjäkoi Scrobipalpa ocellatella.
Vaikka se Keski-Euroopassa käy sokerijuurikkaan lehtien kimppuun, Suomessa siitä ei ole Kullbergin mukaan ainakaan toistaiseksi huolta. Suomessa laji ei nimittäin vielä pysty lisääntymään niin tehokkaasti, että merkittävää tuhoa syntyisi. Lisäksi Suomessa juurikkaat nostetaan pellosta syksyllä eivätkä toukat pääse talvehtimaan.
Tilannetta kannattaa hänen mukaansa silti seurata.
Lue myös: Suomesta on kadonnut parissa kymmenessä vuodessa 15 miljoonaa lintua
Maissipeltojen ahmatti
Kolmas syksyllä havaituista mahdollisesti uusista lajeista on kotimaisen luotoyökkösen sukulaislaji, joka tunnetaan lähinnä Euroopan rajoilta Kazakstanista.
– Sen Kiinassa elävä alalaji tai lähilaji on räjähtänyt siellä. Ne ovat hyökänneet Kiinassa maissipeltojen kimppuun ja aiheuttaneet melkoisen tieteellisen julkaisuvyöryn lajista.
Huvittavaa Kullbergin mielestä on se, että Suomessa "samainen" otus elää "pureskelemalla nataa ulkosaariston kivisillä luodoilla tai rantavehnää hietikoilla".
– Ja sitten se rupeaa riehumaan jollain maissipelloilla. Todennäköisesti kyseessä on lopulta eri laji kuin tämä suomalainen, mutta näin asiat etenevät, kun monilajisista eliöyhteisöistä kuristetaan yksilajisia viljelypeltoja, Kullberg toteaa.
Lue myös: Erittäin uhanalaisen hömötiaisen ahdingon syy selvisi
Syksy toi siitepölyn ja perhosen
Kullberg nostaa esiin vielä yhden perhosen, joka tavattiin Suomessa tänä vuonna ensimmäistä kertaa.
Siihen liittyy myös uutinen syksyllä Suomeenkin runsaana pöllynneestä allergeenista.
– Pohjoisamerikkalaista alkuperää oleva marunatuoksukki on yksi maailman pahimpia allergiakasveja ja esimerkiksi Ukrainassa ja Venäjällä aivan hemmetillinen riesa. Se kasvaa samalla tavalla joka paikassa kuin täällä pujo, Kullberg kuvaa.
Tuoksukki on haitallinen vieraslaji, ja sen siitepöly on voimakkaan allergeenista. Tuoksukki kannattaa kitkeä pois, jos sellaisen löytää.
Eurooppaan tuotiin aikanaan tätä kasvia torjumaan siihen erikoistunut yökköslaji, Acontia candefacta. Ja nyt se oli lentänyt Suomeen asti.
– Tästä voi päätellä, kuinka hemmetin paljon se on tuolla Mustanmeren ja Kaspianmeren välisellä alueella runsastunut, kun sitä roiskuu tänne asti.
Kullberg kertoo ennustaneensa perhosen maahantulon nähtyään uutiset tuoksukin siitepölyn runsaasta kantautumisesta Suomeen.
– Sanoin kavereille, että arvatkaas, mitä lajia kannattaa pitää silmällä. Meni kaksi päivää, niin se perhonen oli ilmoitettu niin Ruotsille kuin Suomellekin uutena lajina.
Lue myös juttu syyskuulta: Niiskuttaako? Allergiaoireet voivat johtua nyt tästä
Paras suunta on kaakko
Perhosia tulee Suomeen etenkin syksyllä, ja ne tarvitsevat "siipiensä alle" erityisen pitkäkestoisen ja lämpimän ilmavirtauksen.
Paras suunta on Kullbergin mukaan kaakko, koska siellä on yleensä enemmän runsaita lajeja kuin muualla Euroopassa.
– Toisin kuin ihmiset yleensä luulevat, esimerkiksi aroilla elävä perhos- ja hyönteislajisto on todella rikasta – verrattuna esimerkiksi metsiin.
Lue myös: Suomessa inisee uusia hyttyslajeja, matkustavat maahan salaa
Ronaldon kyynelperhonen
Perhoset ja varsinkaan harmaat yöperhoset saavat harvoin niin paljon palstatilaa kuin kesällä 2016, kun gammayökkönen istahti jalkapallon UEFA Euro 2016 -finaaliottelussa Portugalin Cristiano Ronaldon "tappionkyynelille" Pariisissa. Ronaldo kyynelehti jouduttuaan jättämään finaaliottelun kesken.
Gammayökkönen istahti Cristiano Ronaldon poskelle Portugalin ja Ranskan välisessä UEFA Euro 2016 -loppuottelussa Pariisissa 10. heinäkuuta 2016. Portugali voitti mestaruuden.
Jalkapallo-ottelun järjestäjät olivat Kullbergin mukaan tehneet strategisen virheen.
– On aika yleistä, että kun on jokin huippumatsi tulossa eikä haluta, että ihmiset esimerkiksi piiloutuvat stadionille edellisenä päivänä, jätetään stadionille valot päälle yöksi. Tuolloin vain sattui olemaan käynnissä hyönteisvaellus läntisestä Afrikasta, ja ilmassa oli miljardeja gammayökkösiä.
Pariisin valaistulle areenalle laskeutui yön aikana miljoonia yökkösyksilöitä. Kun ottelu seuraavan illan tullen alkoi, valot pantiin taas päälle. Kun kansa tulvi paikalle, perhosmassa pörähti häiriintyneenä ilmaan – ja yksi niistä päätyi maailmanlaajuiseen pyöritykseen.
Gammayökköset vaelsivat myös Suomeen jo seuraavana iltana satojen miljoonien yksilöiden voimalla.
– Meille rupesi tulemaan joka paikasta etelärannikolta ilmoituksia, että nyt on muuten pojat paljon gammayökköisiä liikenteessä. Niitä oli siis oikeasti miljoonia Suomessakin, Kullberg muistelee.
Lue myös: Kommentti: Cristiano Ronaldo – mies, jonka loukkaantumista perhosetkin surivat
Perhoset vielä viaton ilmiö
Perhosten leviäminen on Kullbergin mukaan viaton ilmiö, vaikka uusia lajeja löytyy yhä enemmän. Monien kasvilajien ja maaperän mukana Suomeen voi sen sijaan tulla esimerkiksi alkueläimiä, bakteereita ja sieniä, joiden kontrollointi on "täysin mahdotonta".
– No sanotaan näin, että en minä kauhean huolissani ole perhosista, koska nämä ovat eurooppalaisia perhosia. Jos ne täällä menestyisivät, ne olisivat tehneet sen jo, Kullberg muotoilee.
– Muilta mantereilta saapuvien mikrobien, sienten tai hyönteisten aiheuttamat tuhot voivat olla pahimmillaan niin totaalisia, että me tai oma lajistomme emme pysty tarpeeksi nopeasti sopeutumaan tai puolustautumaan.
Kullbergin mukaan ekosysteemit, joita tuhoojan kohteena olevat lajit pitävät yllä, voivat romahtaa pahimmillaan kokonaan.
– Kaikkein suurin uhka on potentiaalinen tuntematon, Kullberg sanoo.
Esimerkiksi yksin pelkkiä tammella eläviä hyönteislajeja on Kullbergin mukaan Euroopassa tuhansia.
Puustokuolleisuutta aiheuttavan kirjanpainajan aiheuttamat tuhot kolminkertaistuivat viime vuonna aiemmista vuosista. MTV Uutiset Live tutustui lajiin Helsingin Keskuspuistossa. Juttu jatkuu videon alla.
7:01
Kuoriainen tuhoaa kuusia Helsingin keskuspuistossa – kaupunki aloittaa laajan selvityksen.
Hyönteiset hyvä indikaattori
Suomen ilmasto, viileä meri ja ajoittaiset pakkasjaksot hillitsevät monien vaarallisten tuholaisten leviämistä maahan toistaiseksi. Jatkuva lämpeneminen ja yllättävät säät voivat kuitenkin muuttaa tilannetta nopeasti ja radikaalisti.
Hyönteiset ovat Kullbergin mukaan erinomainen indikaattori ilmaston ja kasvillisuuden muutoksille. Hänen mukaansa perhoset pieninä ja lentokykyisinä kasvinsyöjinä ovat erityisen hyviä ilmaston ilmentäjiä.
– Kun olin pikkubiologi joskus 1990-luvun alussa, sain Suomen koskaan neljännen hukkavaellusyökkösen. Ja nyt parhaimpina öinä niitä on saanut kiinni 600 yhdessä yössä. Eli ainakin tällä kertomatauluperiaatteella laskettava muutos on selvä, kun lajia tavataan tuhansittain joka vuosi.
Kullbergin mukaan nyt ollaan tilanteessa, jossa Suomi on saanut takaisin maan lajistosta melkein kaikki aikanaan hävinneeksi luokitellut [perhos]lajit. Sen sijaan monien elinympäristökadosta kärsivien lajien tilanne pahenee edelleen.
– Kaikki eivät välttämättä ole ihan iloisia [vanhojen] lajien paluusta, koska niistä osa on aikanaan kadonnut lähinnä ilmastollisista syistä. Lajien uusi tuleminen saattaa näkyä esimerkiksi omenapuissa.