Helsingin hovioikeus käsitteli tällä viikolla marraskuussa 2017 tapahtunutta kolmevuotiaan tytön puukotusta Porvoossa. Isä puukotti lastaan leikkipuistossa ja lapsi kuoli matkalla sairaalaan. Käräjäoikeus tuomitsi Nicolas Chercelin murhasta, mutta mies myöntää syyllistyneensä vain tappoon. Hovioikeudessa kuultiin myös lapsen äitiä, joka kertoi vaikeasta viimeisestä vuodesta ennen tytön kuolemaa.
Porvoolaisnainen tapasi ranskalaisen Nicolas Cherchelin Pariisissa vuonna 2008. Pariskunta asui ensin ulkomailla, mutta kolme vuotta seurustelun alkamisen jälkeen he muuttivat Porvooseen naisen työn perässä. Yhteinen tytär syntyi toukokuussa 2014.
– Se oli elämäni onnellisin päivä, kun lapsemme syntyi. Hän oli parasta mitä minulle koskaan tapahtui, nainen kertoi Helsingin hovioikeudessa.
Ensimmäiset vuodet suhteessa ei ollut vielä suuria ongelmia. Tilanne kärjistyi kuitenkin vuonna 2017.
Leikkipuiston ulkopuolelle tuotiin puukotuksen jälkeen paljon kynttilöitä ja pehmoleluja.
Nainen ei allekirjoittanut passihakemusta
Tammikuussa 2017 Cherchel sai häätöilmoituksen perheen kodista, jonka jälkeen hän alkoi käyttäytyä uhkaavasti avovaimoaan kohtaan.
Samassa yhteydessä Cherchel vaati avovaimoaan allekirjoittamaan passihakemuksen pariskunnan 3-vuotiaalle tyttärelle, jotta isä voisi matkustaa lapsen kanssa sukulaisiaan tapaamaan Karibialle.
Nainen ei siihen suostunut, joten Cherchel pahoinpiteli häntä.
– Illalla makasin sängyssä ja hän tuli makuuhuoneeseen. Hän alkoi repiä minun jalkojani ja käsiäni, ja hän veti minut pois sängystä lattialle. Hänen koko ruumiinsa oli minun päälläni, yritin päästä irti, mutta hän väänsi käsiäni. Potkaisin häntä niin kovaa kuin pystyin ja osuin johonkin herkkään kohtaan, koska hän kaatui, nainen kertoi oikeudessa.
Cherchelin mukaan kyse oli vain lievästä pahoinpitelystä. Syyttäjä vaatii hänelle rangaistusta pahoinpitelystä.
Naapuri tuli apuun
Naisen mukaan pahoinpitelytilanne päättyi vasta, kun naapuri tuli soittamaan ovikelloa kuultuaan asunnosta kamppailun ääniä.
– Tyttäremme itki toisessa huoneessa, koska hän oli kuullut riitelyn. Nicolas meni hakemaan hänet ja tuli ovelle sanomaan, että täällä ei ole mitään hätää.
Nainen pääsi kuitenkin lähtemään kotoa tyttärensä kanssa ja hän meni vanhempiensa luo, jotka asuivat lähistöllä.
– Kerroin vanhemmilleni, että kotona oli tapahtunut väkivaltaa enkä voinut olla siellä. Keräsin minun ja tyttäreni tavarat kotoa ja tiesin, että ainoa mahdollisuuteni oli mennä turvakotiin.
Nainen meni tyttärensä kanssa turvakotiin. Sinne Cherchel lähetti naiselle viestin, jossa hän kertoi haluavansa tavata tyttärensä. Viestin liitteeksi mies oli lisännyt kuvan itsestään veitsi kädessä osoittamassa häntä itseään.
Nainen joutui palaamaan turvakotiin vielä useita kertoja tämän jälkeenkin. Cherchel ei siitä pitänyt. Välillä hän tuli myös turvakodin ulkopuolelle.
Ei jättänyt perhettä rauhaan
Nainen haki Chercheliä kohtaan lähestymiskieltoa ja se määrättiinkin nopeasti. Cherchel ei kiellosta huolimatta jättänyt perhettään rauhaan.
– Nicolas ei pysynyt poissa asunnosta eikä jättänyt meitä rauhaan. Hän murtautui sisään asuntoon, hän oli tehnyt avaimista kopiot. Pyysin avaimia takaisin, mutta hän kieltäytyi.
– Kun aamulla aukaisin oven viedäkseni tyttäremme hoitoon, Nicolas saattoi seistä oven takana ja tunkeutua sisään väkivaltaisesti.
Kevään 2017 aikana nainen soitti poliisille kolme kertaa. Jokaisella kerralla Cherchel ehti poistua paikalta ennen virkavallan saapumista.
Isä kieltäytyi tapaamisista
Maaliskuussa 2017 Cherchel haki tyttärelleen passia äidin tietämättä. Isä kertoi myös hankkineensa lentoliput Karibialle itselleen ja tyttärelleen. Nainen kuitenkin tiesi, että lapsi ei voisi matkalle lähteä ilman passia ja kielsi matkan.
Samana keväänä oikeus antoi väliaikaisen huoltajuuspäätöksen, jossa lapsen huoltajuus määrättiin äidille. Isä sai luvan tavata lasta kaksi kertaa viikossa muutaman tunnin ajan.
– Nicolas ei hyväksynyt tätä. Oikeudenkäynnin jälkeen hän ei suostunut tapaamaan tyttöä ollenkaan, nainen kertoi oikeudessa.
Naisen mukaan maalis-huhtikuu 2017 olivat vaikeaa aikaa. Toukokuussa mies yllättäen rauhoittui.
– Jälkikäteen ymmärsin, että se oli manipulaatiota. Hän yritti saada minut uskomaan, että hän oli lähdössä matkalle yksin.
Juttua käsiteltiin tällä viikolla hovioikeudessa.
Äidillä valtava huoli
Kesäkuussa 2017 isä vei lapsen luvatta ja äidiltä salaa Karibialle.
– Nicolas pyysi, että hän saisi tavata tytärtään ennen kuin hän lähtee Karibialle. Sovimme yhdessä, että hän saa hakea tytön tarhasta ja tuo hänet sitten illalla kotiin, mutta hän ei tuonut.
Perjantai-iltana kesäkuun 2. päivä mies lähetti äidille viestin, jonka mukaan hän on yön tyttärensä kanssa ystävän luona ja palauttaa lapsen aamulla kotiin. Niin ei kuitenkaan käynyt.
– Olin todella pettynyt. Lauantaina hän lupasi tuoda tytön ensin aamulla, sitten aamupäivällä, ja päivä vain jatkui. Sanoin, että nyt tämä saa loppua ja tyttö on tuotava kotiin. Iltapäivällä aloin epäillä, että jotakin on pahasti vialla.
Nainen soitti sosiaalitoimistoon ja poliisille, jotta hän saisi apua. Lauantai-iltana Cherchel sulki puhelimensa.
– Minulla ei ollut enää mitään mahdollisuutta tietää, missä he ovat. Myöhemmin sain tietää, että he olivat jo matkalla Pariisiin. Olin aivan epätoivoinen, että missä lapseni on. En ollut kuullut hänestä kahteen vuorokauteen, äiti itki oikeudessa.
Ainoa mahdollisuus matkustaa perässä
Äiti sai tietää vasta yli kahden vuorokauden epätietoisuuden jälkeen, sunnuntai-iltana 4. kesäkuuta, että Cherchel oli vienyt tyttären Karibialle.
– Nicolas soitti videopuhelun ja kertoi olevansa Karibialla. Hän kertoi hankkineensa salaa passin tytölle. Taustalla näin tyttäreni, mutta en saanut puhua hänen kanssaan, koska Nicolaksen mukaan tyttö olisi mennyt niin sekaisin siitä. Vaadin häntä heti palauttamaan lapsen Suomeen.
Nainen alkoi pohtia, miten hän saisi lapsensa takaisin kotiin. Isän mukaan paluulippu oli ostettu vasta elokuulle, lähes kahden kuukauden päähän.
– Tiesin, että ainoa mahdollisuuteni oli mennä itse Karibialle.
Leikkipuiston portille muodostui kynttilämeri surman jälkeen.
Otti suuren riskin
Äiti lensi Karibialle 27. kesäkuuta 2017.
– Minulla ei ollut passia tytölle ja oli suuri riski minulle matkustaa sinne, koska en tiennyt saisinko edes lastani mukaani, että onko hänellä edes passia. Otin silti riskin ja lähdin.
Cherchelin sukulaiset Karibialla auttoivat naista. He tiesivät, että isä oli tuonut lapsen maahan vastoin äidin tahtoa.
– Koko kolme viikkoa Karibialla oli täynnä epävarmuutta. Nicolas vaihtoi mielipidettään, hän sanoi, ettei anna tyttöä mukaani. Olin epävarma viimeiseen asti, että saanko lapseni mukaani.
Vasta lentokentän turvatarkastuksessa Cherchel antoi tytön passin äidille.
– Lentokoneessa koin, että nyt olemme turvassa ja oikeasti menossa Suomeen.
Äiti ja tytär palasivat kotimaahan 16. heinäkuuta 2017. Cherchel palasi muutamaa viikkoa myöhemmin.
Lue myös: Porvoossa leikkipuistossa 3-vuotiaan tyttärensä puukottanut isä antoi oikeudessa kylmäävän vastauksen – ei tehnyt mielestään väärin surmatessaan lapsensa: "Ainoa asia, jossa toimin väärin, oli viedä lapsi Karibialle"
Veli varoitti naista
Elokuussa pariskunnalla piti olla oikeudenkäynti lapsen huoltajuudesta. Edellisenä iltana nainen sai viestin Cherchelin veljeltä, joka varoitti naista veljensä käytöksestä.
– Veli kertoi minulle, että Nicolas suunnittelee ehkä jotain vakavaa ja hänellä on avaimet minun asuntooni.
Nainen soitti miehen veljelle Ranskaan. Hän varoitti puhelimessa, että Nicolas on uhannut tappaa lapsensa ja tämän äidin, jos oikeus päättää häntä vastaan.
– Minua alkoi pelottaa kamalasti ja tiesin, että uhkaus on otettava tosissaan. Soitin turvakotiin ja kysyin, voimmeko taas tulla sinne tytön kanssa. Ja sinne menimme taas. Sinne myös palasimme oikeudenkäynnin jälkeen.
Mies piileskeli sängyn alla
Syyskuun loppupuolella 2017 nainen oli hakenut lapsensa päiväkodista töiden jälkeen, kun he kokivat ikävän yllätyksen kotiin saavuttuaan.
– Tunsin kotona hajun, joka ei kuulunut sinne. Löysin Nicolaksen sängyn alta. Ajattelin, että hän on tullut tappamaan meidät, nainen kertoi oikeudessa.
Nainen juoksi paniikissa ulko-ovelle ja yritti napata tyttärensä mukaansa. Siinä hän ei kuitenkaan onnistunut.
– Nicolas otti puhelimeni, etten voinut soittaa apua.
Cherchel viipyi asunnossa kaksi tuntia. Isä leikki lapsen kanssa samaan aikaan, kun äiti yritti saada miestä ulos.
– En voinut jättää lastani yksin. Olimme vankeja omassa kodissamme.
Lopulta naapuri soitti poliisille ja Cherchel poistui paikalta. Tästä teosta Chercel sai käräjäoikeudessa tuomion kotirauhan rikkomisesta. Tämän rikoksen osalta tuomio on jo lainvoimainen, koska Cherchel ei valittanut siitä hovioikeuteen.
Lue myös: Äiti todisti vierestä, kun isä puukotti 3-vuotiaan tytön Porvoossa – murhasta tuomittu mies soitti naiselle yllättäen vankilasta: "Hän sanoi, että tytön kuolema on minun vikani – en halua koskaan nähdä häntä"
Ei suostunut puhelimeen isänpäivänä
Syyskuun lopussa nainen näki Cherchelin viimeisen kerran ennen kohtalokasta päivää, 13. marraskuuta 2017.
Isä ei halunnut tavata lastaan koko syksynä.
Isänpäivänä 12. marraskuuta kolmevuotias tytär olisi halunnut puhua isänsä kanssa puhelimessa.
– Lapsi tiesi, että oli isänpäivä. Päiväkodissa oli puhuttu asiasta ja sitä oli juhlittu isovanhempien luona. Isänpäivän iltana tyttö sanoi, että hän halusi jutella isänsä kanssa, mutta Nicolas kieltäytyi. Hän ei suostunut puhumaan yhtään sanaa lapsensa kanssa, nainen kertoi oikeudessa.
Piha oli tyhjä
Maanantaiaamuna 13. marraskuuta äiti ja tytär valmistautuivat normaalisti lähtemään päiväkotiin ja töihin. Kun he olivat valmiita, he kävelivät ulos autolle käsi kädessä.
– Ennen kuin tulimme ulko-ovelle, katsoin pihalle joka suuntaan, ettei Nicolas olisi siellä. Olin tehnyt niin jo pitkään, koska en uskaltanut koskaan mennä ulos ilman katsomista.
Äiti ja tyttö kävelivät autolle noin 20 metrin päähän ulko-ovelta. Kun äiti laittoi tavaroita autoon, tytär seisoi hänen selkänsä takana. Silloin Cherchel yhtäkkiä hyökkäsi paikalle.
– Täysin yhtäkkiä hän nousi selkäni takaa ja nappasi tytön syliin. Tyttö säikähti valtavasti, kuten minäkin.
Isä piti lasta tiukasti sylissään ja lähti kauemmas äidistä.
– Hän sanoi, että jos tulen lähemmäs, hän lyö minua. Huomasin heti, että hän oli hyvin aggressiivisella tuulella, nainen kertoi hovioikeudessa.
Nainen pelkäsi tekevänsä jotain väärin, joten hän pysyi rauhallisena.
– Nicolas sanoi minulle, että tämä kaikki on minun vikani.
Miestä ei saanut provosoida
Nainen otti puhelimen esiin, ja soitti 112-sovelluksen kautta hätäkeskukseen. Cherchel kysyi heti, soittaako hän poliisille.
– Sanoin, että en soita. En uskaltanut mennä lähemmäs, seisoin paikoillani, nainen kertoi.
Isä otti tytön uudestaan syliinsä ja tuli lähemmäs autoa. Yksi naapureista tuli ulos ja kysyi äidiltä, tarvitsisiko tämä apua. Naapuri tiesi, että mies ei enää asunut perheen kanssa ja kaikki ei ole kunnossa.
– Sanoin, että en oikein tiedä mitä tehdä, mutta häntä ei saa provosoida.
Naapuri sanoi, että hän voi mennä kotiin soittamaan apua. Naapuri meni ja näki koko ajan tilanteen pihalla.
Toinen naapuri tuli hetken päästä ulos. Samalla apua soittanut naapuri tuli ulos.
– Seisoimme siinä, minä kahden naapurin kanssa, ja Nicolas tyttö sylissään. Lapsi oli ihmeissään, hän ei ymmärtänyt mitä oli meneillään.
Tyttö vilkutti äidilleen
Pian tämän jälkeen Cherchel lähti kävelemään lapsi sylissään kohti Porvoon Lyseonpuistoa.
Äiti seurasi naapurien kanssa isää ja lasta. Samalla hän oli koko ajan puhelimessa hätäkeskuksen kanssa.
– Nicolas oli sanonut hetkeä aiemmin, että hän aikoo mennä leikkimään puistoon tyttärensä kanssa. Sanoin, että se ei onnistu, koska tyttö on menossa päiväkotiin.
Äiti käveli noin 5-10 metriä miehen jäljessä.
– Tyttö vilkutti minulle sylistä. Sanoin poliisille, että pitäkää kiirettä.
Äiti ja naapurit olivat levottomia, koska he tunsivat, että jotakin outoa on meneillään, mutta he eivät tienneet mitä.
– Nicolas kääntyi tytön kanssa kohti leikkipuistoa ja käännyimme perässä. Nainen puhelimessa sanoi, että minun pitäisi nähdä jo poliisiauto. Näin, että poliisiauto oli tulossa oikealta.
Puukotus tapahtui nopeasti
Hätäkeskus antoi naiselle luvan sulkea puhelimen, ja äiti juoksi lyhyen matkaa kohti poliisia.
– Silloin huomasin, että poliisit eivät katso enää minua, vaan he katsovat lapsen suuntaan. Käännyin ja näin, että tyttö makasi maassa ja Nicolas oli polvillaan hänen päällään. Näin, kun hänen oikea kätensä löi nopeasti ja voimakkaasti lyöntejä. Näin heti, että hänen kädessään oli veitsi.
– Nicolas vaikutti todella päämäärätietoiselta lyödessään. Hänellä oli kiire lyödä ennen kuin poliisi ehtii hänen luokseen, nainen kertoi.
Äiti ehti nähdä kaksi nopeaa lyöntiä ja yhden hitaamman.
– Viimeinen mitä näin oli, että veitsi jäi kiinni lapsen päähän. Lähdin juoksemaan lastani kohti.
Lue myös: Porvoon leikkipuistosurman tapahtumapaikalle mennyt miespoliisi kertoo virkauransa järkyttävimmästä päivästä – taklasi isän pois 3-vuotiaan tytön päältä: "Kun juoksin paikalle, tuli tunne, että nyt tapahtuu jotain tosi pahaa"
Poliisi taklasi miehen
Toinen poliiseista juoksi nopeammin ja taklasi isän pois lapsen päältä.
– Kun pääsin tytön luokse, veitsi oli hänen päässään ja hän itki. Minun ensimmäinen reaktioni oli, että haluan vetää veitsen pois, jotta se helpottaisi hänen oloaan, mutta poliisi kielsi minua tekemästä niin.
– Otin lastani kädestä kiinni. Poliisi sanoi, että hän pitää tytöstä huolta.
Äiti näki vierestä, kun lapsi menetti tajuntansa.
– Se tuntui ikuisuudelta, kun makasin hänen vieressään ja seurasin, miten hän yritti hengittää.
Hetken päästä ambulanssi ja lääkäri tulivat paikalle.
– Hän ei kuollut heti. Hän oli vielä tajuissaan, kun hän itki. Hän taisteli elämästään, äiti kuvaili oikeudessa itkien.
Kolmevuotias tyttö kuoli matkalla sairaalaan.
Epämiellyttävä puhelu vankilasta
Nainen menetti tuona marraskuisena päivänä ainoan lapsensa. Suru on ollut valtava.
– Kun menettää ainoan lapsensa ja vielä tällä tavalla, niin kaikki varmaan ymmärtää, että siitä ei selviä ikinä, hän totesi kyynelehtien oikeudessa.
Nainen oli tapahtuneen jälkeen sairauslomalla yhdeksän kuukautta. Hän käy traumaterapiassa edelleen.
Viime elokuussa Cherchel soitti naiselle yllättäen vankilasta.
– En edes uskonut, että hän voisi soittaa. Nicolaksen asia oli, että se oli minun vikani, että tyttäremme kuoli, että minun on kannettava vastuuni. Hän sanoi, että jos emme olisi eronneet, ja jos hän ei olisi joutunut lähtemäään asunnosta, tyttö olisi vielä elossa.
– En koskaan ikinä halua enää kuulla hänestä enkä enää koskaan nähdä häntä, nainen sanoi viimeisinä sanoinaan hovioikeudessa.
Cherchel on vaatinut murhasyytteen kumoamista. Hän myöntää syyllistyneensä vain tappoon.
Helsingin hovioikeus antaa jutussa tuomionsa toukokuussa.