Posti aloittaa yt-neuvottelut ja tavoittelee 150–200 miljoonan euron kustannussäästöjä seuraavan kolmen vuoden aikana.
Kustannussäästö tarvitaan Postin mukaan jaettavan postimäärän rajun vähentymisen vuoksi. Supistuvan kirjevolyymin tuotot eivät Postin mukaan enää kata viisipäiväisen jakelun kustannuksia.
Posti arvioi, että vähennystarve on enintään 236 henkilöä hallinnossa ja palvelutuotannossa. Lisäksi palvelutuotannossa tarvitaan merkittävästi lisää osa-aikaistamisia ja lomautuksia.
Postin jakelumäärä 1950-luvun tasolla
Kirjeiden jakelumäärä Suomessa on puolittunut kymmenessä vuodessa ja painettujen sanomalehtien jakelumäärä pudonnut jo 1950-luvun tasolle. Postin mukaan se jakaa kotitalouksiin päiväjakelussa enää keskimäärin kahdeksan lähetystä viikossa. Kehityksen odotetaan jatkuvan, kun kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon viestintä siirtyy yhä enemmän sähköiseksi.
Postipalvelujen kilpailu vapautettiin 2016, ja kilpailu jakelupalveluissa on kiristynyt. Posti huomauttaa, että se toimii markkinaehtoisesti, eikä saa toimintaansa valtion tukea, toisin kuin monet muut postialan toimijat Euroopassa.
Posti hakee kasvua verkkokaupasta ja logistiikkapalveluista, jotka ovat kumpikin kasvavia markkinoita.
Postin ja lehtien jakelu yritetään turvata
Viime viikolla Posti esitti toivomuslistansa seuraavalle hallitukselle, toivoen pikaisia toimenpiteitä postin ja lehtien jakelun turvaamiseksi. Lehtijakelu maaseudulla pitäisi turvata määräaikaisella valtiontuella.
Nykyinen postilaki velvoittaa Postin jakamaan kirjeitä viitenä päivänä viikossa niillä alueilla, missä ei ole sanomalehtien varhaisjakelua. Yleispalvelulähetysten osuus on enää noin neljä prosenttia kaikesta Postin jakamasta aineistosta.