Suomeenkin on rantautunut malli, jossa potilaat voivat antaa lääkärille pisteitä sen mukaan, miten tyytyväisiä he ovat saamaansa hoitoon. Lääkäriliitto arvioi, että pisteytyksessä voi painottua lääkärin käytös lääketieteellisen osaamisen sijaan.
– Ensi ajatuksena tämä tuntuu lääkärinä vähän vieraalta. Lääkärin työ ei ole pelkkää asiakaspalvelua, vaan perustuu lääketieteellisiin hoitokäytäntöihin. Itse olen pitänyt pisteet näkyvissä, kommentoi pisteytystä Mehiläisen lastenlääkäri Maria Enlund-Cerullo.
Lääkäri saa itse päättää näkyvätkö pisteet.
– Meillä on sellainen vaihtoehto, että sen voi valita pois, jatkaa lastenlääkäri.
1:19
"Luo painetta antaa periksi potilaan edessä"
Lääkäriliitossa korostetaan uhkia.
– Se voi antaa lääkäristä hyvin väärän kuvan, silloin kun arvioidaan hänen ammatillista osaamistaan, vastuullista käytöstään ja toimintaansa potilaan parhaaksi, kommentoi toiminnanjohtaja Heikki Pälve.
Pälveen mukaan pisteytys "luo painetta antaa periksi potilaan edessä asioille, joille ei meidän ammattikuntana pidä antaa periksi".
– Kyllähän sairauteen liittyy myöskin sekundaarihyötyä esimerkiksi sairausloma. Meillä on myös sellaisia henkilöitä, jotka hakevat pääasiassa keskushermostoon vaikuttavia lääkeaineita.
Uskotteko, että potilas ymmärtää, mitä hän pisteyttää?
– En usko, että hän aina ymmärtää sen yksi yhteen. Jos hyvin voimallisesti nämä pisteytykset alkavat vaikuttamaan siihen, kenen luokse potilaat hakeutuvat, niin miellyttävä käytös toki silloin ohittaa ajatuksissa hyvän lääketieteellisen osaamisen ohjaavana voimana.
5:00
Lääkäri: Sosiaalisuus saattaa vaikuttaa
Pälve ottaa esimerkiksi huippukirurgi Juha Hernesniemen.
– Lääkäri Hernesniemi voi hyvinkin saada yksittäisestä potilastapaamisesta huonot pisteet.
Mehiläisen lääkäri ottaa esimerkiksi sosiaaliset taidot.
– Varmaan voi olla niin, että jos viestintä on esimerkiksi jäykempää, se voisi näkyä huonoina pisteinä, vaikka lääketieteellisessä hoidossa ei ole mitään vikaa – päinvastoin, arvioi Enlund-Cerullo.
"Tämä ei ole lääketieteellinen mittari"
Pisteytystä harjoittava lääkärikeskus muistuttaa, että pisteytys ei koske lääketieteellistä laatua, vaan hoitokokemusta.
– Tämähän ei ole lääketieteellisen laadun mittari. Tämä on hoitoon liittyvä kokemusmittari. Kokemus on merkittävä tekijä, kun arvioidaan kokonaisuuden onnistumista ja tavallaan hoitoon sitoutumista, kertoo Mehiläisen lääketieteellinen johtaja Jarmo Karpakka.
Pitääkö potilaan arvioida hoitokokemusta vai ammattitaitoa vai molempia?
– Tämä muodostuu kokonaisuudesta. Se kokemus – asiantuntijuus. Kyllä se on yksi kokonaisuus. Tämä palvelukokonaisuus ja asiantuntijuus nousevat esille sanallisissa palautteissa, vastaa Karpakka.
3:01
"Stereotypiapelko"
Pälveen esille tuomaan uhkaan sosiaalisesta paineesta ei Karpakan mukaan löydy näyttöä.
– Emme ole löytäneet mitään korrelaatiota siihen, että lääkäri kirjoittaisi liian löyhästi antibiootteja tai sairauslomia. Tämä on tällainen stereotypiapelko, jolle ei ole löydetty näyttöä, kommentoi Mehiläisen johtaja.
Karpakan mukaan pisteytys mahdollistaa yritykselle toiminnan kehittämisen entistä paremmaksi. Itse lääkärit ovat saaneet lähinnä hyvää palautetta.
– Kyse ei ole pelkästään numeroista, vaan myös avoimesta palautteesta, joka auttaa meitä korjaamaan mahdollisia puutteita, sanoo Karpakka.
Pisteytys korostaa hyvää potilassuhdetta
Pisteytyksen uskotaan yleistyvän sote-uudistuksen myötä. Lääkäriliitto näkee siinä myös hyvää.
– Hyvä puoli tässä on se, että se panee painoa sille, että hyvässä potilaan ja lääkärin välisessä suhteessa on tärkeää hyvä käytös, potilaan kuunteleminen ja ottaminen mukaan päätöksentekoon, kiteyttää Pälve.
Videoilta voit katsoa Lääkäriliiton ja Mehiläisen haastattelut pisteytyksestä.