Suomessa tehtiin viime vuonna 8 834 potilasvahinkoilmoitusta. Ilmoitukset tehtiin Potilasvakuutuskeskukselle (PVK), joka vastaa kaikista potilasvahingoista Suomessa.
Potilasvahingot käsitellään potilasvahinkolain mukaisesti.
Potilasvahinkojen määrä on kasvanut järjestäen vuodesta 2011 alkaen. Kun potilasvahinkoilmoituksia kirjattiin viisi vuotta aiemmin 7735 kappaletta, viime vuonna luku oli yli tuhat kappaletta korkeampi.
Potilasvakuutuskeskuksen yksikön johtajan Minna Plit-Turusen mukaan vahinkoilmoitusten määrän lisääntymiselle on monia syitä, mutta hänen mukaansa dramaattisesta potilasturvallisuuden tai hoidon laadun laskusta tuskin on kyse.
– Olemme ajatelleet, että potilaat ovat nykyään tietoisempia oikeuksistaan ja osaavat ilmoituksia paremmin tehdä. Korvattavia vahinkoja ei ole kuitenkaan sen enempää kuin aikaisemminkaan, Plit-Turunen selvittää.
Korvattavia potilasvahinkoja on vuosittain hieman reilut kaksituhatta kappaletta.
Juurihoitovahingot yleisiä korvattavia
Potilasvahinkolaissa säädetään hoitovahinkojen korvausperusteista. Tyypillisin korvaus liittyy hoitovahinkoihin.
– Yli 90 prosenttia ilmoituksista liittyy hoitovahinkoihin, joita tavalliset ihmiset nimittävät juurikin hoitovirheiksi, Plit-Turunen selvittää
– Hoitovahinko voi olla esimerkiksi viivästynyt diagnoosi tai leikkauksessa tapahtunut virhe, joka olisi pitänyt voida välttää eli siinä arvioidaan ammattistandardia, Plit-Turunen lisää.
Korvauksien saaminen edellyttää, että tilanteesta on aiheutunut vahinko. Plit-Turusen mukaan esimerkiksi diagnoosin viivästyminen ei suoraan oikeuta korvauksiin. Mikäli viivästynyt diagnoosi vaikuttaa ratkaisevasti esimerkiksi potilaan paranemiseen, korvauksia voi saada.
Viime vuonna korvatuista potilasvahingoista suuri osa liittyi hammashoidollisiin toimenpiteisiin. Plit-Turusen mukaan vahinkojen määrä on suuri siksi, että hammashoidollisia toimenpiteitä tehdään paljon.
– Juurihoidoissa sattuu kaikista eniten. Ne ovat sellaisia tilanteita, että tilanne on jo aika huono siellä suussa, kun juurihoitoon mennään. Nykyään yritetään aika usein se hammas pelastaa ja hoitaa juurihoidolla, mutta voi olla että potilas ei ole tyytyväinen, jos se hammas menetetään, Plit-Turunen kuvaa.
Myös polven ja lonkan tekonivelleikkaustoimenpiteistä tehdään paljon potilasvahinkoilmoituksia.
– Ne ovat olleet vuodesta toiseen kärjessä. Niitä tehdään paljon ja niissä ammattistandardi on aika korkea, Plit-Turunen selvittää.
Korvaukset sadoista euroista miljooniin
Potilasvahinkoilmoitusten käsittely kestää tällä hetkellä hieman yli kahdeksan kuukautta.
– Aikaisemmin keskimääräinen käsittelyaika on ollut noin 6-7 kuukautta, mutta nyt käsittelytilanne on ruuhkautunut, eikä olla ihan pysytty käsittelyajassa, Plit-Turunen valittelee.
Potilasvakuutuskeskuksen päätöksistä voi valittaa potilasvahinkolautakunnalle. Lautakunta antaa ratkaisusuosituksen liittyen siihen, onko tutkimuksen, hoidon tai sen laiminlyönnissä aiheutunut potilaslain mukaisesti korvattavia henkilövahinkoja.
Potilasvahinkoja tarkastellaan aina yksilöllisesti.
Niin ikään potilasvahinkojen korvaussummat ovat tapauskohtaisia.
– Joskus korvaukset voivat olla muutamia satoja euroja, mutta jos on esimerkiksi synnytyksessä vammautunut lapsi, joka ei voi käydä koulua tai työllistyä normaalisti, silloin vahingot ovat elämänmittaisia ja korvaukset miljoonissa, Plit-Turunen kertoo.