Uransa F1-sarjan kovimpiin kuuluneissa talleissa aloittanut Heikki Kovalainen kokee joutuneensa kahteen kertaa liian kovan paikan eteen kokemattoman kuljettajana. Suomussalmelaisen mielessä päällimmäisenä tunteena vuosista Renault’lla ja McLarenilla on pettymys.
Ikäluokkansa parhaisiin kuljettajiin lukeutunut Kovalainen kävi kaudella 2005 hurjan taistelun GP2-luokan mestaruudesta Nico Rosbergia vastaan jääden loppurutistuksessa toiseksi.
Seuraavina vuosina manageri Flavio Briatore suunnitteli Kovalaisen viemistä Minardille, mutta F1-debyytti tapahtui lopulta testikuskin tehtävien jälkeen Renault’n tehdastallissa vuonna 2007. Maailmanmestari Fernando Alonso oli juuri siirtynyt McLarenille, mutta kyseessä oli silti hallitseva valmistajienkin mestaritiimi.
Kovalainen kertoo C Moren haastattelussa, ettei paikka huipputiimissä ollut paras mahdollinen tapa aloittaa F1-uraa.
– En ehkä siinä kohtaa aivan tajunnut, kuinka isot saappaat ne olivat otettavaksi, ja olin ehkä karvan verran liian rookie siihen työpaikkaan. Siinä meni puoli vuotta harjoitellessa, mitä ei tuolla tasolla saisi mennä, Kovalainen pohtii Historian takasiivellä -sarjaa varten tehdyssä haastattelussa.
Potkut lähellä ennen Kanadan GP:tä
Oman vaikeutensa toi vuoden 2007 auto, joka oli edellisen vuoden mestariautoon verrattuna huomattavasti vaikeampi ajaa. Kisakuskina Kovalainen ei saanut muutamassa kisassa juonen päästä kiinni, mikä alkoi heti näkyä ratin puristamisena.
– Ehkä se oli liian raju landing (alku) minulle. Se otti aika kauan, ja siinä meinasi Flaviolla loppua kärsivällisyys.
– Oli varmaan aika lähellä ennen Kanadan GP:tä 2007, että tulee potkut. Nelson Piquet junior oli jo kolkuttelemassa sinne. Siinä oli katko ekaa kertaa varmaan aika lähellä, Kovalainen paljastaa.
Kovalainen paransi otteitaan kreivinaikaan. Kanadasta tullut neljäs ja Yhdysvalloista tullut viides sija paransivat suomalaisen asemia, ja kausi sai jatkua. Loppukausi nosti huomattavasti Kovalaisen osakkeita. Japanista tuli uran ensimmäinen palkintosija hänen sijoituttuaan Kimi Räikkösen edelle toiseksi.
"En kestänyt Hamiltonin kyydissä"
Kaiken kaikkiaan Kovalainen on jälkikäteen sitä mieltä, että ura olisi todennäköisesti saanut paremman suunnan, jos hän olisi päässyt aloittamaan F1:ssä pienemmässä tallissa. Oppivuodet hän joutui käymään isoissa talleissa, joissa opetteluun ei annettu riittävää kärsivällisyyttä.
Loistavan loppukauden 2007 jälkeen Kovalainen nostettiin Alonson perässä nyt McLarenin kisakuskiksi. Sekin siirto saattoi tapahtua liian aikaisin. Tulokaskaudellaan heti lähes maailmanmestaruuteen yltänyt Lewis Hamilton oli lisäksi julma vertailukohta.
– Se oli vähän sama tilanne kuin Renault-vuoden alussa. Olin vuoden perässä rytmistä koko ajan, Kovalainen näkee.
– McLaren oli myös ehkä liian iso pala haukattavaksi. Tietysti Hamilton oli kova tallikaveri, mutta siellä annettiin kyllä hyvin mahdollisuutta tehdä tulosta.
– Uskon, että siellä oltiin kyllä ihan tasavertaisessa asemassa, mutta raaka tosiasia on se, että Hamilton oli vähän liian nopea. En aivan kestänyt siinä kyydissä, ja jouduin vähän venymään koko ajan, Kovalainen myöntää.
LUE MYÖS: Heikki Kovalainen avautuu F1-uransa alamäkeen suistaneesta päätöksestä: "Suurin yksittäinen virhe urallani"
McLaren pakotettu kuskin vaihtoon
Hamiltonin vietyä kauden 2008 avauskisan Australiassa Kovalainen oli seuraavassa kahdessa kisassa selkeästi tasaisempi, joten alku ei näyttänyt sinänsä huonolta. Sitten alkoi karu jakso, jonka aikana Hamilton otti viisi palkintosijaa, joista kolme voittoja Kovalaisen saavuttamatta yhtäkään podiumpaikkaa.
Silverstonen paalupaikka ja Unkarin kisavoitto kuitenkin takasivat suomalaiselle jatko-option voimaantulon. Kovalainen oli kuitenkin kaudella 2009 aivan loppu taistelusta Hamiltonia vastaan.
– Puolitoista vuotta minä jaksoin siinä jotenkin venyä, mutta sitten 2009 vuoden toinen puolisko oli selkeää alisuorittamista minultakin. Ja kyllä siinä kohtaa loppuivat energiat.
– Sen jälkeen McLarenilla ei ollut oikeastaan muuta vaihtoehtoa kuin vaihtaa kuskia. Minun suoritukseni droppasivat liian paljon, hän näkee.
Urasta päällimmäisenä tunteena pettymys
Kovalaisen ura jatkui tämän jälkeen Lotuksella, josta tuli myöhemmin Caterham. Vaikka heikkojen sijoitusten takaa asiaa on vaikea todistaa, Kovalainen uskoo ajaneen parhaat kisansa juuri häntäpään tallissa.
– Sitä on ihan turha spekuloida, koska se ei muutu miksikään, mutta uskon, että hanskasin sen sirkuksen paremmin siinä kohtaa, kun siirryin Caterhamille ja olin nämä vaikeudet käynyt läpi Renault’lla ja McLarenilla, Kovalainen sanoo.
Nykyisin Japanissa Super GT -sarjassa ajavalla 38-vuotiaalla Kovalaisella olisi ollut uran hiipuessa vielä monia hyviä ajovuosia jäljellä. F1 sai kuitenkin jäädä vuoden 2013 testikuskin roolin jälkeen.
– Minulle itselleni jäi vähän pettynyt fiilis päällimmäisenä mieleen tuosta minun Formula 1 -urastani, Kovalainen toteaa.
– Tietenkin olisin halunnut jatkaa siellä pitempään, mutta se momentum, joka minulla oli silloin 2007 vuoden lopulla, kun ajoin ensimmäisen vuoteni Rellulla – se oli pieni aallonharja, joka työnsi minua eteenpäin – niin en saanut siitä riittävää vauhtia.
Siksi yhden voiton ja neljän palkintopallisijan jälkeen Kovalaisen on vieläkin vaikeaa olla ylpeä siitä, että hän oli osa komeaa suomalaista F1-tarinaa.
– Sitä on tässä vaiheessa ehkä vaikea aivan täysin arvostaa ja olla niin ylpeä urasta kuin ehkä voisi olla. Ehkä sitä joskus vanhempana voi miettiä, että jotain tuli tehtyä oikein ja välillä vähän pärjättiinkin.
– Tässä vaiheessa vielä enemmän pieni pettymys, että olisi ollut enemmän otettavissa, eikä aivan saanut sitä potentiaalia, jonka tunsi, että olisi ollut tarjolla, hän jatkaa.