Valtteri Bottas on saavutuksiltaan paras suomalainen F1-kuski, joka ei voittanut kuljettajien maailmanmestaruutta.
Kymmenen gp-voittoa. 20 paalupaikkaa. 19 kilpailun nopeinta kierrosta. 67 palkintopallisijaa, mikä oikeuttaa kaikkien aikojen tilastossa kymmenenteen sijaan. Kaksi kertaa MM-sarjan kakkonen.
Valtteri Bottaksen F1-saavutukset ovat lukuina komeaa luettavaa. Silti hänen ainakin toistaiseksi tähän kauteen päättynyttä F1-uraansa näkee välillä kuvailtavan suomalaisessa sosiaalisessa mediassa jonkinlaisena epäonnistumisena.
Syynä voi olla se, että Suomessa on totuttu F1-menestykseen, joka on ollut maan kokoon nähden aivan poikkeuksellista. Suomella oli jo kolme eri kuljettajien maailmanmestaria ja neljä maailmanmestaruutta, kun Bottas nousi suuren yleisön tietoisuuteen 2010-luvun alussa.
Tuossa vaiheessa Heikki Kovalaisen F1-ura veteli viimeisiään, ja vaikka Kimi Räikkönen palasi kahden rallikauden jälkeen F1-sarjaan kaudeksi 2012, hän alkoi olla kuljettajana jo veteraaniosastoa. Moni odotti nastolalaisesta Bottaksesta seuraavaa suomalaishuippua.
Kovat odotukset jakoi myös hänen managerinsa Toto Wolff, joka oli tuolloin Williams-tallin osaomistaja. Veteraanitoimittaja Heikki Kulta muistaa, kuinka hän puhui Wolffin kanssa hotellin uima-altaalla vuonna 2011 Abu Dhabissa. Silloinen GP3-mestari Bottas osallistui Abu Dhabissa nuorten kuljettajien F1-testiin Williamsilla.
– Toto Wolff sanoi, että Heikki, sinulla ei ole ainakaan mitään hätää, tuossa on Suomen seuraava maailmanmestari, Kulta muistelee STT:lle.
– Eikä se ihan väärin mennyt, viisi valmistajien maailmanmestaruutta tuli.
Verrattu Schumacheriin
Bottaksen F1-ura on helppo jakaa kolmeen osaan. Ensimmäiset neljä kautta (2013–2016) hän ajoi Williamsilla lupaavana nuorena kuljettajana. Sen jälkeen tietynlainen huippuvaihe (2017–2021) Mercedeksellä, ja sitten taas kolmen kauden jakso heikommalla kalustolla Sauberilla, joka kulki aluksi Alfa Romeon nimellä (2022–2024).
Bottas alkoi täyttää häneen kohdistuneita odotuksia etenkin toisella kaudellaan 2014, jolloin Williams oli Mercedes-hybridimoottorin ansiosta edellisvuosia kilpailukykyisempi. Suomalaiskuski nappasi kuusi palkintosijaa ja oli MM-sarjassa komeasti neljäs.
LUE MYÖS: Suomi-urheilun ihmesaavutus kuihtuu – "Aika hemmetin kova kansa me olemme joskus olleet"
STT haastatteli kauden 2015 alla Williamsin teknistä johtajaa Pat Symondsia, joka kertoi olevansa vakuuttunut siitä, että Bottaksesta tulee vielä maailmanmestari. Symonds oli työskennellyt aiemmin urallaan läheisesti muun muassa Michael Schumacherin ja Fernando Alonson kanssa, ja hän kertoi näkevänsä Bottaksen teknisessä osaamisessa paljon samaa kuin näissä mestareissa.
– Hän on samanlainen siinä, että hän todella ajattelee kisansa jokaista osa-aluetta. Michael oli ensimmäisiä, jotka tekivät niin, Symonds sanoi.
Rosberg avasi oven
Valtteri Bottas (oik.) seurasi läheltä Nico Rosbergin (vas.) ja Lewis Hamiltonin mestaruustaistoa kaudella 2015. Vuonna 2017 hän hyppäsi Hamiltonin tiimikaveriksi.
Williamsin kilpailukyky riitti kausina 2015 ja 2016 yksittäisiin palkintosijoihin, mutta oli selvää, että tallin käyrä vei alaspäin. Bottakselle aukeni kuitenkin joulukuussa 2016 yllättävä tie voittaja-autoon, kun Mercedeksen tuore maailmanmestari Nico Rosberg ilmoitti lopettavansa uransa siltä istumalta.
Mercedes tarvitsi pikaisesti tallitoverin Lewis Hamiltonille, ja Bottas oli ilmeinen vaihtoehto. Bottaksen manageritiimiin kuuluva Wolff oli tässä vaiheessa Mercedeksen tallipäällikkö, ja hän nappasi suomalaisen maailmanmestaritalliin.
Saatuaan alleen huippuauton suomalaiskuski sai nopeasti pään auki menestysmielessä. Uran ensimmäinen paalupaikka tuli kauden 2017 kolmannessa kisassa Bahrainissa, ja ensimmäinen gp-voitto neljännessä kisassa Venäjällä.
Bottaksen ensimmäinen Mercedes-kausi oli kokonaisuutenakin vahva, hän voitti kolme kisaa ja oli MM-sarjassa kolmas.
Hamilton liian kova pala
Pian kävi kuitenkin selväksi, että seuraava askel eli nousu maailmanmestariksi olisi vaikea. Sen edessä seisoi oikeastaan yksi mies: Lewis Hamilton. Brittikuski oli kivikova tallitoveri, jota Bottas ei kertaakaan pystynyt kunnolla haastamaan koko kauden mittakaavassa.
Bottas kokosi itsensä kerta toisensa jälkeen ja lähti aina uuteen kauteen täynnä itseluottamusta. Hänen henkisestä kovuudestaan kertoo se, että vaikean, epäonnisen ja voitottoman kauden 2018 jälkeen Bottas ajoi ylivoimaiseen voittoon heti kauden 2019 avauskisassa Australiassa. Jäähdyttelykierroksella hän haistatteli kriitikoilleen tiimiradiossa.
LUE MYÖS: Toto Wolff hehkuttaa Valtteri Bottaksen paluuta – suomalaisen erityisominaisuus teki vaikutuksen
Vuosina 2019 ja 2020 hän ylsi MM-sarjassa toiseksi Hamiltonin jälkeen, mutta ei päässyt erityisen lähelle mestaruutta. Toisaalta hän oli Mercedes-tallissa erittäin pidetty juuri siitä syystä, ettei hän keinuttanut venettä samalla tavalla kuin Rosberg, vaan oli hyvä tiimipelaaja.
Valtteri Bottaksen tekemistä leimasi usein myös huono onni. Hän oli kaudella 2020 niin epäonninen, että The Race -sivuston F1-podcastissa lanseerattiin termi "Valtteri Bottas sympathy corner" eli Valtteri Bottas -sympatianurkkaus. Toimittajat joutuivat viikosta toiseen puimaan sitä, kuinka huono onni oli jälleen pilannut suomalaisen kisan.
Kisavauhti heikkoutena
Suomalaiskuskin ratkaiseva heikkous, jonka vuoksi hänestä ei tullut kuljettajien mestaria, oli kisavauhti. Aika-ajoissa hän oli yleensä hyvin lähellä Hamiltonin vauhtia ja päihittikin brittikuskin usein, mutta sunnuntaisin oli vaikeampaa.
– Aika-ajoissa hän oli keskimäärin yhden sekunnin kymmenyksen päässä kaikkien aikojen tilastollisesti parhaasta aika-ajajasta. Ei siis ole mitään kysymystä hänen puhtaasta nopeudestaan yhdellä kierroksella, sanoi entinen F1-kuski Karun Chandhok The Race F1 -podcastissa vuonna 2020.
– Mutta kun on kyse kyltymättömästä vauhdin ylläpitämisestä kierros toisensa jälkeen, kisavauhdista ja renkaista huolehtimisesta, hän ei vain ole ihan samalla tasolla.
The Racen arvostettu F1-toimittaja Edd Straw kuvaili samassa podcastissa, että Bottas ei vain ollut aivan yhtä monipuolinen ja sopeutuva kuin Hamilton.
– Sen näki kisapäivinä. Hän ei pystynyt huolehtimaan renkaista ihan yhtä hyvin, oli hieman herkempi tuuliolosuhteille ja (edellä ajavien autojen) turbulenssille.
Kyse oli siis pienistä asioista. Mutta sellaiset usein ratkaisevat aivan huipputasolla.
– Hän ei ole aivan eliittiluokan kuljettaja, hän on siinä kakkosluokassa sen alapuolella. Mutta se ei ole mikään häpeä. Luulen, että hänen uraansa arvostetaan jälkeenpäin enemmän, Straw sanoi.
Hassutteluvaihe
Valtteri Bottas tällä erää viimeisessä F1-kisassaan joulukuun alussa.
Bottaksen uran "jäähdyttelyvaihe" alkoi kauden 2021 jälkeen, kun hän teki Mercedeksellä tilaa brittilupaus George Russellille ja siirtyi Alfa Romeon nimellä kulkeneeseen Sauber-talliin.
Bottaksen kolme kautta sveitsiläistallissa olivat pettymys, eikä hän enää pystynyt taistelemaan palkintosijoista. Vielä alkukaudella 2022 hän saavutti hyviä sijoja ylemmässä keskikastissa, mutta sen jälkeen tallin kilpailukyky romahti pahasti. Viimeisellä kaudellaan 2024 Bottas jäi tyystin ilman MM-pisteitä, sillä Sauber oli sarjan heikoin talli.
LUE MYÖS: Se on siinä! Valtteri Bottas palaa Mercedekselle
Toisaalta Bottas oli auton ulkopuolella selvästi rentoutuneempi kuin aiemmin, ja pääsi toteuttamaan hassuttelevaa puoltaan mainoksissa ja muissa esiintymisissä.
On yhä mahdollista, että Bottaksen F1-tarina ei ole ohi. Hän palaa 2025 Mercedekselle kolmoskuskiksi, ja on näin ollen varikolla läsnä. Bottas on jo ilmaissut kiinnostuksensa ajaa Cadillac-tallissa, joka tulee uutena mukaan MM-sarjaan 2026.
Mutta vaikka Bottasta ei enää F1:ssä tositoimissa nähtäisi, jää hän historiaan erittäin menestyneenä kuljettajana. Häntä enemmän kisoja voittaneista kuljettajista kaikki paitsi viisi ovat maailmanmestareita. Suomalaisista Bottaksen edelle yltävät voittotilastoissa vain Räikkönen ja Mika Häkkinen, ja paalutilastossa vain Häkkinen.
0:46
Yökylässä Maria Veitola: Valtteri Bottas on joskus kiertänyt ovelta ovelle isänsä kanssa pyytämässä rahaa.