Presidentin valta kaventuu - mitä muuttuu?

Tasavallan presidentti Tarja Halonen (oik.) saa käsisuudelman vastavalitulta presidentiltä Sauli Niinistöltä Mäntyniemessä Helsingissä 6. helmikuuta 2012. Presidentti Halonen ja tohtori Arajärvi kutsuivat varatuomari Niinistön puolisoineen Mäntyniemeen maanantaina presidentinvaalien ratkettua Niinistön voittoon toisella kierroksella sunnuntaina.
Presidentti Halonen ja tohtori Arajärvi kutsuivat varatuomari Niinistön puolisoineen Mäntyniemeen maanantaina presidentinvaalien ratkettua Niinistön voittoon toisella kierroksella.
Julkaistu 01.03.2012 03:50(Päivitetty 03.03.2012 06:09)

Tänään voimaan tulevat perustuslain muutokset kaventavat presidentin valtaa.

Laissa sanotaan edelleen, että presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Jos presidentti ja valtioneuvosto ovat päätöksestä eri mieltä, asia ratkaistaan vastedes eduskunnan kannan mukaisesti.

EU:n huippukokouksissa Suomea edustaa pääministeri.

Myös presidentin nimitysvalta supistuu: ministeriöiden kansliapäälliköt nimittää nyt valtioneuvosto. Presidentti vahvistaa edelleen lait. Hän ei kuitenkaan enää anna hallituksen esityksiä eduskunnalle, vaan tämän tekee valtioneuvosto.

Suomen EU-jäsenyys on nyt ensimmäistä kertaa kirjattu perustuslakiin.

Lisäksi lakiin tuli kirjaus kansalaisaloitteesta. Aloitteen voi laittaa vireille yksi tai useampi henkilö, ja esityksen taakse tarvitaan 50 000 äänioikeutetun tuki.

Kansalaisaloite voi olla esimerkiksi ehdotus uudeksi laiksi tai voimassa olevan lain muuttamiseksi.

Eduskunnan on otettava aloite käsiteltäväksi. Se voi hyväksyä tai hylätä aloitteen tai muuttaa sen sisältöä.

(MTV3 - STT)

Katso Tuomas Forsellin juttu:

Sumo video id

Tuoreimmat aiheesta

Kotimaa