Valtioneuvoston kanslia katsoo, ettei koordinaatioryhmä ole julkisuuslain piirissä. Professori Olli Mäenpää tyrmää ajatuksen.
Hallitusohjelman mukaan julkisen tiedon avoimuuden pitäisi olla tietopolitiikan kantava periaate, mutta osa koronapandemian ratkaisussa käytetystä tiedosta jää yhä julkisen arvioinnin ulkopuolelle.
STT on pyytänyt valtiosihteeri Mikko Koskisen johtaman koronakoordinaatioryhmän asiakirjoja julkisuuslain perusteella, mutta valtioneuvoston kanslia salaa koronakoordinaatioryhmän asiakirjat lukuun ottamatta esityslistoja.
Lue myös: Koronatyö kulisseissa pidetään osin julkisuudelta piilossa – koordinaatioryhmä julkistaa vain esityslistansa
Koordinaatioryhmä on käsitellyt kokouksissaan esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvioita koronastrategiasta, suojavarusteiden saatavuutta, testauskapasiteettia, lentokenttien tilannetta, länsirajan tilannetta ja Uudenmaan sulkemista. Valtioneuvosto asetti covid 2019 -koordinaatioryhmän tehtäväänsä helmikuussa. Ryhmää johtaa pääministeri Sanna Marinin (sd.) valtiosihteeri Koskinen.
Hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää on perehtynyt STT:n asiakirjapyyntöihin ja niihin annettuihin vastauksiin. Hänen mukaansa esityslistassa mainittujen katsausten pitäisi lähtökohtaisesti olla julkisia.
– Ellei siellä olisi jokin tieto, joka liittyisi turvallisuussuunnitelmaan tai tämän tyyppiseen, mutta se on hyvin epätodennäköistä.
"Koordinaatioryhmä on viranomaistoimintaa ja sen pitäisi noudattaa julkisuuslakia"
Valtioneuvoston kanslian mukaan Koskisen johtamaa covid 2019 -koordinaatioryhmää ei ole asetettu julkisuuslaissa tarkoitetulla tavalla hoitamaan itsenäisesti tiettyä tehtävää, joten sen asiakirjat eivät ole julkisuuslaissa tarkoitettuja viranomaisen asiakirjoja. Mäenpää on eri linjoilla.
– En näe, että se ryhmän erikoislaatuisuus tässä olisi erityisen olennainen tekijä. Kyllä se on viranomaistoimintaa ja kyllä siinä pitäisi julkisuuslakia noudattaa, hän sanoo.
Valtioneuvoston kanslia lisää vastauksessaan, että vaikka koordinaatioryhmä katsottaisiin julkisuuslaissa tarkoitetuksi itsenäiseksi viranomaiseksi, sen asiakirjat olisivat kuitenkin viranomaisen sisäisen työskentelyn asiakirjoja, eikä niihin sovelleta julkisuuslakia. Vaikka koordinaatioryhmän rakennelma on Mäenpään mukaan vähän erikoislaatuinen, se ei voi toimia julkisuutta rajoittavasti.
– Kun ottaa huomioon käsiteltävän asian luonteen, ei se nyt pelkästään ole sisäiseen käyttöön, vaan sillä on huomattavaa merkitystä viranomaisen jatkotoiminnan kannalta, hän sanoo.
Valtioneuvoston kanslia ei luovuttanut pyydettyjä pöytäkirjoja ja aineistojen muistioita. Vastauksesta ei käy ilmi millaisia asiakirjoja on olemassa.
Koordinaatioryhmä koostuu kaikkien ministeriöiden kansliapäälliköistä. Mukana ryhmässä ovat myös valtioneuvoston turvallisuusjohtaja Ahti Kurvinen, valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski, yksikön päällikkö Heikki Hovi sekä THL:n johtaja Mika Salminen. Ryhmän puheenjohtajana toimii Koskinen.
Koordinaatioryhmän tehtävänä on viedä toteutukseen valtioneuvoston tekemät päätökset koronavirusepidemian hillitsemiseksi ja koordinoida ministeriöiden välistä yhteistyötä.
"Tämäntyyppisiin asioihin julkisuuden nimenomaan pitäisi ulottua"
Mäenpään mukaan on paljon oikeuskäytäntöä, jossa peruslähtökohtana on nimenomaan se, että sisäistä työskentelyä pitää tulkita suppeasti.
– Jos kyseessä on asiakirja, jolla ei ole mitään vaikutusta, se saattaa olla sisäinen asiakirja, mutta nämä asiakirjat eivät todennäköisesti ole sellaisia, joilla ei ole mitään vaikutusta.
Mäenpää lisää peruskuvion olevan se, että viranomaiset käsittelevät koko valtakunnan ja kaikkien ihmisten kannalta ratkaisevan tärkeitä asioita, joten ei voi mitenkään ajatella, että asioiden käsittely jäisi julkisuuden ulkopuolelle.
– Julkisuuslain perushenki on, että tämäntyyppisiin asioihin julkisuuden pitäisi nimenomaan ulottua.
STT pyysi koordinaatioryhmän lisäksi myös covid 2019 -operaatiokeskuksen kokousten esityslistoja, pöytäkirjoja ja aineistojen muistioita. Niitä ei kuitenkaan luovutettu, sillä valtioneuvoston kanslia katsoo, että operaatiokeskus on viranomaisen sisäistä työskentelyä tukeva toiminto, joka on luonteeltaan koordinoiva. Valtioneuvoston kanslia lisäksi lisää, että koska operaatiokeskuksen toiminnassa ei käytetä asialistoja, pöytäkirjoja eikä näihin liitettyjä aineistoja muistioineen, niistä ei ole annettavissa tietoja.
"Julkisuuslain selkeä deadline-sääntely on jäänyt melkoisen kuolleeksi kirjaimeksi"
STT:n on tehnyt koronaan liittyen useita asiakirjapyyntöjä valtioneuvoston kansliaan, sosiaali- ja terveysministeriöön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL), joista osaan ei ole vastattu lain edellyttämässä kahden viikon määräajassa. STT on esimerkiksi 29. huhtikuuta pyytänyt THL:ltä tietoa siitä, mille viranomaisille ja milloin se on toimittanut ennusteita ja mallinnuksia.
STT on saanut ainoastaan kuittauksen THL:n kirjaamosta, että pyyntö on tullut perille.
Lain mukaan viranomaisen on käsiteltävä asiakirjapyyntö viivytyksettä. Tieto julkisesta asiakirjasta on annettava mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa asiakirjapyynnön saamisesta. Jos pyydettyjä asiakirjoja on paljon tai pyyntö muutoin edellyttää viranomaiselta tavanomaista suurempaa työmäärää, tieto on annettava viimeistään kuukauden kuluessa asiakirjapyynnön saamisesta.
Mäenpään mukaan yleisesti ottaen tuntuu siltä, että julkisuuslain selkeä deadline-sääntely on jäänyt melkoisen kuolleeksi kirjaimeksi.
– Viranomaiset eivät ainakaan hankalissa tilanteissa noudata sitä, eikä siihen laillisuusvalvojallakaan ole kovin vahvaa puuttumiskäytäntöä, hän sanoo.
Mäenpään mukaan on ymmärrettävää, että viranomaisilla on työpaineita, mutta se ei voi olla mikään yleispätevä perustelu sille, ettei määräaikoja noudateta.
VNK panttasi Hetemäen raportin julkistamista
Keskustelua on aiheuttanut myös se, että valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäen johtaman exit- ja jälleenrakennustyöryhmän ensimmäisen vaiheen raportti julkaistiin vasta, kun hallitus oli tehnyt sen pohjalta päätöksiä. Siinä käydään läpi muun muassa koronakriisin vaikutuksia ja suunnitelmaa Suomen hybridistrategiaksi.
STT pyysi raporttia jo ennen hallituksen neuvotteluita, mutta silloin sitä ei annettu. Sen käyttötarkoitukseksi kerrottiin "tukea hallituksen päätöksentekoa koronavirukseen liittyvien rajoitus- ja ehkäisytoimien osalta".
Julkisuuslain mukaan tutkimus, tilasto tai niihin verrattavissa oleva selvitys tulee julkiseksi, kun se on valmis käyttötarkoitukseensa. Laissa todetaan erikseen, että selvitys tulee myös silloin julkiseksi, vaikka se liittyisi keskeneräiseen asiaan.
Mäenpää katsoo, että on ihan selvää, että raportin pitäisi tulla julkiseksi, kun siihen on kirjoitettu viimeinen piste ja se on luovutettu valtioneuvostolle.
– On ihan selvä, että kun se on koko yhteiskunnan kannalta niin merkittävä, se on selvitys, joka tulee julkiseksi silloin kun se on valmistunut käyttötarkoitukseensa. Ei siihen perustuva päätöksenteko ole sen julkisuuden kannalta ratkaisevaa, hän sanoo.
Mäenpää pitää erittäin isona asiana sitä, että merkittävä selvitys piilotettiin julkisuudelta, vaikka kyse olikin vain päivistä.
Oikeuskansleri haluaa selvityksen aiemmasta tietojen panttaamisesta
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti ja apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen selvittävät paraikaa julkisuuslain noudattamista koronavalmistelussa ja -päätöksenteossa.
He ovat tehneet selvityspyynnöt sosiaali- ja terveysministeriölle ja THL:lle.
Oikeuskansleri oli kiinnittänyt huomiota siihen, että lehtitietojen mukaan ministeriö oli katsonut, ettei tietoja ole voinut antaa julkisuuteen ennen päätösten tekemistä.
Apulaisoikeuskansleri kirjoittaa selvityspyynnössään, että THL:n mallinnusten ja siten ihmisten oikeuksiin voimakkaasti vaikuttavien toimenpiteiden perusteena olevia parametreja, taustaoletuksia ja laskelmia ei ollut julkaistu kaikilta osin eikä niistä siten ole voitu käydä julkista keskustelua.