Suomalaiset ovat innostuneet seuraamaan eläinten elämää livekameroiden välityksellä. Esimerkiksi Pullervo-saimaannorpalla on ollut kahtena keväänä yhteensä yli 5 miljoonaa seuraajaa. MTV:n pandalive puolestaan on kerännyt reilussa kahdessa kuukaudessa yli puoli miljoonaa katsojaa.
Pullervo-norppa on jo suomalaisille tuttu. Sen köllöttelyä on seurattu kameran välityksellä jo kaksi kevättä. Katsojia on ollut yli 5 miljoonaa.
Katso videolta WWF:n suloisten eläinlivevideoiden parhaat palat!
Nyt WWF on avannut liito-orava- ja metsäpeurakamerat. Niitä on viikossa katseltu 100 000 kertaa. Lisää kameroita on tulossa.
– Me haluamme tuoda luonnon ihmisten lähelle koteihin, toimistoihin, kännyköihin ja tällä tavalla positiivisia, virtuaalisia luontokokemuksia tarjoamalla innostaa ihmisiä suojelemaan luontoa, WWF:n viestinnän asiantuntija Joonas Fritze perustelee.
Metsäpeurojen elämää pääsee nyt seuraamaan WWF:n livekamerasta.
Livekamerat auttavat myös lajien suojelussa
Luontokameroiden suuren suosion takana on monia syitä. Eläinten elämän seuraaminen on rauhoittavaa vastapainoa arjen kiireille. Se kertoo myös suhteestamme luontoon.
– Luonto selkeästi kiehtoo meitä suomalaisia, mutta suosio voi myös kertoa siitä, että me emme ehkä enää pääse samalla tavalla lähelle luontoa kuin aikaisemmin on päästy, Fritze pohtii.
Eläinten kuvauspaikat on valittu tarkkaan ja kuvakulmat rajattu niin, ettei paikkaa voi tunnistaa. Kuvauksen kohteiksi on valittu harvinaisia ja uhanalaisia lajeja, jotka tarvitsevat lisää suojelua ja joihin ei yleensä tavallisella metsäretkellä törmää. Kameroista on jo ollut hyötyä lajien suojelussa.
– Esimerkiksi saimaannorppakamerassa, norppalivessä, me olemme mainostaneet sitä, että verkkokalastuksen jättämällä pystyy auttamaan saimaannorppaa tosi konkreettisesti. Tässä on nähty selkeä muutos asenteissa, että ihmiset ovat halukkaampia luopumaan verkkokalastuksesta norpan suojelemiseksi.
Liito-orava livekameran kuvaamassa kolossa. Kuva: Joonas Fritze, WWF
2:05
Kameroita seurataan myös yöllä
Lahjoituksiakin on tullut lisää.
– Varainkeruu ei ole tämän hankkeen päätavoite, mutta kyllä lahjoitusten määrä on lisääntynyt, Fritze myöntää.
Liito-oravat liikkuvat pääosin öisin, mutta sekään ei tunnu vähentävän kiinnostusta.
– Varttia vaille yksi yöllä, kun liito-orava tulee ruutuun, niin ihmiset alkavat jakaa Twitterissä tietoa, että katsokaa, nyt se on siellä, kertoo Fritze.
Norppien, metsäpeurojen ja liito-oravan lisäksi on luvassa ainakin kalasääski-kamera. WWF pyörittää kameroita yhteistyökumppanien kanssa. Liito-oravakamera on toteutettu luontokuvaaja Benjam Pöntisen kanssa, metsäpeura puolestaan Metsähallituksen koordinoiman MetsäpeuraLIFE-hankkeen kanssa. Norppaliveä puuhataan Juha Taskisen ja Itä-Suomen yliopiston norppatutkijoiden kanssa ja kalasääskeä kuvataan Juha Taskisen kanssa.
Tekninen toteutus on Live Eyen, Pukki Visualsin ja Franticin käsialaa.
Ähtärin pandojen Lumin ja Pyryn elämä kiinnostaa suomalaisia. Pyry tuntuu olevan aina nälkäinen.
Pandalive kiinnostaa satoja tuhansia suomalaisia
MTV:n nettisivuilla helmikuussa avautunut pandalive on sekin ollut hyvin suosittu. Lumin ja Pyryn elämää ympäri vuorokauden taltioiva lähetys on kerännyt tähän mennessä 550 000 katsojaa.