Saimaassa uiskentelee yli 300 norppaa, joista suuri osa on jo tunnistettu. WWF:n Norppagalleriassa voi nyt tutustua tunnistettuihin yksilöihin.
– Pullervo paistatteli viime keväänä julkisuuden valokeilassa, mutta Saimaassa elää monia muita yhtä kiinnostavia yksilöitä. Esimerkiksi Teemun tiedetään olevan koko Saimaan useimmin tavattu norppa, joka ei huomiota tai veneitä kavahda. Mitro puolestaan on hämmentänyt tutkijat uimalla poikkeuksellisen pitkiä matkoja, kertoo WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder.
Norppagalleriaan on kerätty kuvia ja perustietoa parista sadasta tunnistetusta saimaannorpasta. Kuvien katselun lisäksi kuka tahansa voi osallistua saimaannorpan tutkimukseen ja suojeluun. Tarkoitus on kerätä yleisöltä lisää norppahavaintoja.
– WWF:n Norppagalleria on innostava palvelu kenelle hyvänsä luonnosta ja eläimistä kiinnostuneelle. Lisäksi esimerkiksi Saimaan rannalla asuvat tai mökkeilevät voivat tutkailla, mihin norppiin he saattavat lähiympäristössään törmätä, vinkkaa Rohweder.
Pullervo-norpasta tuli julkkis nettikameran ansiosta. Norppalive kiinnosti suomalaisia.
Yleisö voi osallistua tutkimukseen
Norppagalleria palvelee erittäin uhanalaiseksi luokitellun saimaannorpan tutkimusta ja suojelua. Itä-Suomen yliopiston tutkimusryhmä on vuosien ajan pyrkinyt kuvaamaan ja tunnistamaan mahdollisimman monta norppaa. Saimaannorpan turkkikuviot ovat yksilöllisiä ja niitä voidaan käyttää sormenjälkien tapaan yksilöiden tunnistamiseen. Norppagallerian kautta kuka tahansa voi lähettää omat norppakuvansa helposti tutkijoille.
– On mahtavaa, jos saamme yleisön osallistumaan. Kuvien kerääminen hyödyttää saimaannorpan suojelua ja tutkimusta usealla tapaa. Näin saatua tietoa voidaan hyödyntää muiden menetelmien täydentäjänä tutkimuksessa ja kannan seurannassa, esimerkiksi kannan koon arvioinnissa tai yksilöiden elämänkaaren selvittämisessä, sanoo Itä-Suomen yliopiston tutkija Meeri Koivuniemi.
Kuvia ja näköhavaintoja toivotaan
Norppien valokuvatunnistus muistuttaa lintujen rengastusta.
– Valokuvatunnistusta voidaan menetelmänä verrata esimerkiksi lintujen rengastukseen, kuitenkin sillä erotuksella, ettei valokuvatunnistuksessa yksilöitä tarvitse ottaa kiinni ja merkitä. Norppia ei saa kuitenkaan kuvaus- ja tunnistustarkoituksessa häiritä. Tunnistustarkoitukseen riittäviä kuvia saa kauempaakin hyvällä kameralla, huomauttaa Koivuniemi.
Norppagallerian kautta kerätään kuvien lisäksi myös kuvattomia havaintoja, sillä nekin auttavat norppien levinneisyysalueen selvittämisessä.
– Erityisesti olemme kiinnostuneita näköhavainnoista alueilta, joilla norppaa ei tavata usein, Metsähallituksen suojelubiologi Miina Auttila selittää.
Norppien yksilöllisestä tunnistuksesta valokuvien perusteella vastaa Itä-Suomen yliopisto, ja kuvattomien havaintojen vastaanotosta Metsähallitus. Sivuston toteutuksesta ja ylläpidosta vastaa WWF.
1:02
