Toukokuun tienoilla saimaannorpilla on karvanvaihtoaika, jolloin ne nousevat järvestä rantakallioille. Niinpä on jälleen Pullervonkin aika kölliä kalliolla.
Viime vuonna ympäristöjärjestö WWF Suomi alkoi lähettää suoraa lähetystä norppien loikoilusta. Lähetys keräsi suosiota ja parhaimmillaan sillä oli noin 180 000 katsojaa päivässä. Lähetyksessä esiintyi kaksi norppaa: Siiri ja Phs16.
Toiselle norpalle Itä-Suomen yliopiston tutkijat olivat antaneet jo nimen, mutta toisella oli vain koodinimi. WWF päätti järjestää nimeämiskilpailun, jonka myötä Phs16:sta tuli Pullervo.
– Nimikisan jälkeenkin Pullervo köllötteli vielä hyvin tovin kivellä. Monet samaistuivat tähän leppoisaan olemukseen ja siitä syntyi netti-ilmiö, WWF:n tiedottaja Joonas Fritze kertoo.
Noin kaksi viikkoa sitten WWF aloitti Norppaliven lähettämisen uudestaan. Myös Pullervo on näyttäytynyt kameralle jo useampaan otteeseen, esimerkiksi viime lauantaina.
Tuona päivänä tehtiin myös livevideon katseluennätys, joka oli yli 260 000.
Norpasta Suomen kansalliseläin?
Live-lähetyksessä näkyvien norppien identiteetin voi selvittää vertaamalla WWF:n Norppagallerian kuvissa esiintyvien norppien kylkikuvioita lähetyksessä esiintyvän norpan kylkikuvioihin.
Norppien kylkikuviot ovat hyvin yksilöllisiä ja niistä harrastelijakin voi päätellä norpan identiteetin.
Kameran asettaneen luontokuvaaja Juha Taskisen mukaan saimaannorppa on erakkoluonteinen, hiljainen ja paikallaanpysyvä.
– Siinä on hyvin paljon suomalaisia piirteitä.
Taskinen on kuvannut norppia niin maalla kuin myös merellä. Pinnan alla tapahtuu paljon mielenkiintoisia asioita, kuten saalistus, syöminen, suunnistus, leikki ja parittelu.
– Olen ollut paikalla, kun oletan soidinmenojen tapahtuneen. Tämä on kuitenkin vain arvelua. Ainakin äänekästä puljausta ja huokailua kuului.
Taskisen mukaan norpat ovat alkaneet hiljalleen tottua ihmisen läsnäoloon. Ajan myötä norppa voi tottua entistä enemmän ihmisiin, ja siitä voisi tulla kesämökillä viihtyvä laiturinorppa.
Lyhyt oppimäärä saimaannorpasta
Aikuinen saimaannorppa on noin 140–145 senttimetriä pitkä ja painaa 50–90 kilogrammaa. Se voi elää jopa 30-vuotiaaksi.
Metsähallituksen arvion mukaan saimaannorpan kannan koko on noin 360 yksilöä. Kannalla tarkoitetaan talvehtinutta yksilömäärää ennen helmi-maaliskuussa syntyneitä poikasia.
Norppa viettää normaalisti noin 80 prosenttia ajastaan veden alla. Karvanvaihdon aikaan ne kuitenkin nousevat rantakiville, jossa ne saattavat viettää koko päivänsä.
Saimaannorpan ravinto koostuu pääasiassa pikkukaloista, kuten muikuista, mutta sille kelpaavat myös äyriäiset.
Pahimmat uhat norpalle ovat WWF:n mukaan verkkokalastus ja ilmastonmuutos. Norpat tarvitsevat lunta ja jäätä pesimiseen, joten jos niitä ei ole, pesimisen onnistuminen vaaraantuu.
Saimaannorppa on käynyt lähellä sukupuuttoa – 1900-luvulla se metsästettiin lähes kuoliaaksi. Norpista ei pidetty, koska ne tuhosivat kalaverkkoja.
Kanta kuitenkin alkoi nousta vuoden 1955, jolloin saimaannorpan suojelutoimet alkoivat. Norppa rauhoitettiin ja sen metsästys kiellettiin asetuksella. 1980-luvulla astuivat voimaan kalastus- ja liikkumisrajoitukset norppavesillä.
Nykyisin myös sen talvipesä ja lepokivet ovat rauhoitettuja luonnonsuojelulain avulla.
Lähteet: Itä-Suomen yliopiston norppatutkija Meeri Koivuniemi & WWF
Muokattu 23.5. klo 10:13: Poistettu virheellinen kohta, jossa kerrottiin kansalliseläinäänestyksestä.