Puolet suomalaisista on tavalla tai toisella valmiita muuttamaan presidentin asemaa ja valtaa maamme poliittisessa järjestelmässä.
Tiedot käyvät ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön kansalaistutkimuksesta. Sen mukaan kaksi viidestä lisäisi presidentin valtaa ja yksi kymmenestä supistaisi sitä entisestään.
Diktatuuria kannattaa vain yksi sadasta.
Suomalaiset kannattavat pääasiassa kahta vaihtoehtoa. Eniten kannatusta saa nykyisen kaltainen parlamentaarinen järjestelmä, jossa presidentillä on käytännössä valtaa vain harvassa asiassa, kuten ulkopolitiikassa.
Suomessa siirryttiin vuonna 2000 puolipresidenttijohtoisesta järjestelmästä nykyiseen parlamentarismiin ja kavennettiin presidentin valtaoikeuksia. Kolmannes (33 %) palaisi vanhaan puolipresidenttijohtoiseen järjestelmään, jossa valta on jaettu presidentin ja pääministerijohtoisen hallituksen kesken.
Kymmenesosa (11 %) kansalaisista olisi valmiita supistamaan edelleen presidentin valtaoikeuksia ja haluaisi siirtyä järjestelmään, jossa presidentillä ei ole valtaa ja asema on lähinnä symbolinen ja edustuksellinen. Vielä pienempi osa (5 %) olisi halukas siirtymään USA:n kaltaiseen presidenttijohtoiseen järjestelmään, jossa presidentti käyttää suurta valtaa, eikä presidentin johtaman hallituksen tarvitse nauttia kansan valitseman edustuslaitoksen luottamusta.
Juuri kukaan (1 %) ei maassamme kannata yksinvaltaista järjestelmää, jossa kaikki valta on maan johtajalla. Keskimääräistä hieman enemmän yksinvaltaisen järjestelmän kannatusta oli perussuomalaisten (3 %), alle 20 000 euroa kuukaudessa ansaitsevien (3 %) ja opiskelijoiden (3 %) keskuudessa.
Puoluetaustan mukaan vihreiden keskuudesta on eniten nykyiseen järjestelmään tyytyväisiä (52 %). Myös keskustan äänestäjistä lähes joka toinen (45 %) kannattaa nykyistä järjestelmää, jossa presidentillä on käytännössä valtaa vain harvassa asiassa, kuten ulkopolitiikassa.
Kokoomuksen tukijoista kaksi viidestä (39 %) palaisi puolipresidenttijohtoiseen järjestelmään. Vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa on eniten niitä (32 %), jotka muuttaisivat presidentin aseman symboliseksi.
Perussuomalaisten tukijat edustavat toista ääripäätä. Heistä valtaosa lisäisi presidentin valtaoikeuksia.
Ikätekijä näyttäytyy siten, että presidentin vallan karsinta nykyisestäänkin lisääntyy nuorimman ikäluokan suuntaan. Kuitenkin kaikkein nuorimmistakin vain kuudesosa (17 %) olisi muutamassa presidentin aseman lähinnä symboliseksi ja edustukselliseksi.
KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 1.–5.12.2017. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 016.
Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.