Vastaajista lähes kaksi kolmasosaa toivoo presidentistä kriisijohtajaa, joka ei poikkeusoloissa arkailisi ottaa valtaa yli muodollisten valtaoikeuksiensa.
Suomalaisista yli 90 prosenttia toivoo seuraavan presidentin olevan kansakunnan keulakuvana palveleva ulkosuhteiden ammattilainen, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) Arvo- ja asennetutkimuksesta.
Keulakuvan tehtäväksi määriteltiin Suomi-kuvan edistäminen ja Suomen hyvän maineen ylläpitäminen maailmalla. Ulkosuhteiden ammattilainen katsottiin ihmiseksi, joka ymmärtää syvällisesti kansainvälistä politiikkaa.
Myös liki 90 prosenttia toivoo presidentin olevan arvojohtaja, joka herättelee julkisuudessa keskustelua tärkeistä asioista ja edistää niitä arvovallallaan.
Kyselyssä vastaajilta tiedusteltiin sitä, kuinka toivottavaa heidän mielestään on, että ensi vuonna valittava seuraava presidentti ottaa hoitaakseen rooleja listan 19 vaihtoehdosta.
Vastaajista 77 prosenttia toivoo presidentistä kiistatonta ulkopolitiikan johtajaa, 76 prosenttia rauhanrakentajaa ja 74 prosenttia voimakasta ylipäällikköä, joka tuntee Puolustusvoimien toiminnan ja kykenee sotilaallisiin päätöksiin.
Kulissien takainen junailija oli epätoivottu
Vastaajista lähes kaksi kolmasosaa (64 %) toivoi presidentistä kriisijohtajaa, joka ei poikkeusoloissa arkailisi ottaa valtaa yli muodollisten valtaoikeuksiensa.
– Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa suomalaiset siis odottavat seuraavalta presidentiltä ammattimaisen otteen lisäksi hyvin selkeää johtajan roolia. Sen mukanaan tuoman vastuun kylkiäisenä suomalaiset olisivat melko laajalti valmiita kasvattamaan myös presidentin valtaoikeuksia. Evan kevään 2023 Arvo- ja asennetutkimuksessa selvisi, että joka toinen suomalainen olisi valmis vahvistamaan presidentin ulkopoliittista valtaa, sanoo Evan tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto tiedotteessa.
Kyselyssä ehdotetuista rooleista epäsuosituin oli junailija eli kulissien takana neuvoja ja ohjeita hallituksille jakeleva presidentti. Tällaista kaipasi vain yksi neljästä vastaajasta. Useimmat suomalaiset eivät myöskään toivo presidentistä talouspolitiikan vahtia.
Vajaa puolet vastaajista piti toivottavana, että presidentti olisi uuden ajan johtaja, joka uudistaisi presidentti-instituutiota tai kyseenalaistaisi vanhoja perinteitä. Neljäsosa piti tällaista epätoivottavana. 59 prosenttia toivoi presidentin olevan perinteiden vaalija, joka kunnioittaa isänmaallisia, kristillisiä ja muita perinteisiä arvoja.
Reilun 2 000 vastaajan kyselyn virhemarginaali väestön tasolla on 2–3 prosenttiyksikköä suuntaansa. Tiedot kerättiin 15.–27. syyskuuta. Aineisto kerättiin Taloustutkimuksen nettipaneelissa.