Yläikäraja nostettaisiin 65 vuoteen. Nykyisin yläikäraja on miehistöllä 50 vuotta ja upseereilla sekä aliupseereilla 60 vuotta.
Puolustusministeriö valmistelee esitystä, jolla Puolustusvoimien reservin yläikäraja nostettaisiin 65 vuoteen. Nykyisin yläikäraja on miehistöllä 50 vuotta ja upseereilla sekä aliupseereilla 60 vuotta.
Ikärajan nostolla pyritään turvaamaan ensisijaisesti tiettyjen avainreserviläisten käytettävyys maanpuolustuksen tehtäviin.
– Meillä on kourallinen reserviläisiä, joiden tehtävät ovat sellaisia, että heidän palveluksiaan haluttaisiin jatkossakin (60 ikävuoden jälkeen) käyttää, kertoo STT:lle johtaja Markku Viitasaari ministeriön kansallisen puolustuksen yksiköstä.
Tällaisia voivat hänen mukaansa olla esimerkiksi tutkimusalan ammattilaiset, jotka työskentelevät tehtävissä, joissa fyysisellä iällä ei ole juuri merkitystä, kuten sotilastiedustelussa.
Viitasaari painottaa, että Puolustusvoimilla ei ole aikomuksena alkaa sijoittaa yli 60-vuotiaita reserviläisiä poikkeusolojen tehtäviin.
– Jatkossakaan ei ole suunnitelmissa eikä tarkoituksena ulottaa esimerkiksi kertausharjoitustoimintaa yli 60-vuotiaisiin tai alkaa sijoittaa heitä, Viitasaari kertoo.
Hän arvioi, että laskennallisesti reservin koko kasvaisi noin 50 000–80 000 henkilöllä, jos esitys etenee aikanaan laiksi.
– Tämä voisi olla teoreettinen määrä, mutta eihän se tarkoita, että yli 60-vuotiasta väkeä tultaisiin sijoittamaan muuta kuin niiden osalta, joiden takia tämä muutos on tehty, Viitasaari selventää.
Valmistelussa oleva hallituksen esitys on määrä antaa eduskunnalle vielä tänä keväänä. Viitasaaren mukaan ministeriön oletuksena on, että laki saataisiin hyväksyttyä syksyn aikana.
Myös reserviläiset toivoneet korotusta
Puolustusvoimien tarpeiden lisäksi ikärajan nostoa on toivottu myös reservistä. Näin sanoo esimerkiksi puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) ministeriön tiedotteessa.
– Suomalaisten korkea maanpuolustustahto näkyy kasvavana kiinnostuksena osallistua maanpuolustukseen myös 60 ikävuoden jälkeen. Ikärajan korotusta ovat toivoneet nimenomaan reserviläiset itse, Häkkänen kertoo.
Myös Viitasaari sanoo, että reserviläispiireistä on tullut "aika laajasti" toiveita, että maanpuolustukseen haluttaisiin osallistua reserviläisinä vielä yli 60-vuotiaina.
– Heitä voidaan siis jatkossa tarvittaessa käyttää esimerkiksi kertausharjoituksissa, jos sellaiseen on tarve Puolustusvoimien puolelta, Viitasaari sanoo.
Komitea suositteli jo 2021
Esitys ikärajan nostosta perustuu pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen hallitusohjelmaan. Reservin ikärajan nostamista suositteli parlamentaarinen asevelvollisuuskomitea jo vuonna 2021.
Komitea sanoi mietinnössään, että nykyään on entistä enemmän reserviläisiä, joiden toimintakyky on yhä erinomaisessa kunnossa heidän saavuttaessaan reservin nykyiset yläikärajat.
– Ikärajaa nostamalla saataisiin pidettyä toimintakykyiset osaavat reserviläiset pidempään Puolustusvoimien reservissä. Tästä hyötyisivät niin motivoituneet reserviläiset kuin Puolustusvoimat, mietinnössä sanottiin.
Viitasaari sanoo huomanneensa esimerkiksi Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen harjoituksissa, että toimintaan on osallistunut "aivan kykenevää" varttuneempaa väkeä. Hän kuitenkin korostaa moneen otteeseen, ettei Puolustusvoimien suunnitelmissa ole sijoittaa yli 60-vuotiaita mihinkään kenttäjoukkoihin.
– Kyse ei ole siitä, että selviävätkö he repun, rynnäkkökiväärin ja suksien kanssa metsässä. Sitä ei tällä muutoksella haeta, Viitasaari toteaa.
Ahvenanmaalaisille mahdollisuus vapaaehtoiseen palvelukseen
Reservin yläikärajan noston lisäksi ministeriössä valmistellaan muitakin muutoksia asevelvollisuuteen. Niiden aikataulusta Viitasarella ei ole tarkempaa tietoa, mutta tavoite olisi saada myös tämä kokonaisuus eduskunnan käsittelyyn kuluvan vuoden aikana.
Yksi kaavailluista muutoksista on vapaaehtoisen asepalveluksen mahdollistaminen ahvenanmaalaisille miehille, joilla on kotiseutuoikeus.
Itsehallintoalueen kotiseutuoikeus on rinnastettavissa kansalaisuuteen. Ne ahvenanmaalaiset miehet, joilla on kotiseutuoikeus, on vapautettu asepalveluksesta.
Heillä oli kuitenkin aiemmin mahdollisuus suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus, mutta käytännöstä luovuttiin muutama vuosi sitten.
Viitasaaren mukaan Suomessa havahduttiin tuolloin siihen, ettei Puolustusvoimat voinutkaan määrätä reserviläisiä esimerkiksi kertausharjoituksiin itsehallintoalueelta.
– Viranomaisten toiminta pitää perustua lakiin. Toiminta keskeytettiin, kun havaittiin, että asiassa oli epäselvyyksiä, Viitasaari kertoo.
Asiaa on tämän jälkeen selvitetty, ja siihen on nyt Viitasaaren mukaan löytynyt ratkaisu, jonka myötä vapaaehtoinen asepalvelus voidaan jälleen mahdollistaa näille ahvenanmaalaisille asevelvollisuuslain muutoksella.