Yli 30 vuotta hallinnut Lukashenka on nujertanut sisäisen vastarinnan - "Emme kehota ihmisiä joukkoprotesteihin Valko-Venäjällä," kertoo oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja.
Sunnuntaina äänestäjiä Valko-Venäjällä kutsutaan osallistumaan vaalirituaaliin, jossa maan itsevaltaiselle johtajalle Aljaksandr Lukashenkalle siunataan jälleen uusi kausi maan johdossa.
Juuri kukaan ei usko, että vaaleissa nähtäisiin aitoa demokratiaa.
Yleinen käsitys sekä maan sisällä että maailmalla on, että luvassa on Venäjän Vladimir Putinin tukeman diktaattorin tiukasti käsikirjoittamaa teatteria.
Valko-Venäjän maanpakoon ajetun opposition edustajat ovat luonnehtineet sunnuntain tapahtumaa valevaaleiksi.
– Diktaattorin niin kutsutut "vaalit" ovat silkkaa valetta. Hän pelaa tavallisia pelejään testaten demokraattisen maailman reaktioita. Meitä ei huijata. Kaikki poliittiset vangit on vapautettava ja sorron on loputtava, kommentoi oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja viestialusta X:n julkaisussa.
Lue myös: Kommentti: Synnyin maahan, jota ei kohta ehkä ole – siitä pitävät huolen sekä Putin että länsi
Oppositio odottaa tilaisuuttaan
Davosin talousfoorumiin tällä viikolla osallistunut Tsihanouskaja avasi STT:lle tekstiviestitse Lukashenkan motiiveja päivänselvien valevaalien järjestämiseksi.
– Tällä on kaksi tarkoitusta: pelotella valkovenäläisiä ja näyttää (Lukashenkan) liittolaisille, kuten Putinille, että hän pystyy pitämään yllä järjestystä maassa. Valkovenäläiset ja kansainvälinen yhteisö kuitenkin tietävät totuuden, sanoo Tsihanouskaja.
Tilanne Valko-Venäjän sisällä on niin vaikea, ettei oppositio kannusta kansaa kaduille osoittamaan mieltänsä valevaaleja vastaan.
– Emme kehota nyt ihmisiä joukkoprotesteihin Valko-Venäjän sisällä. Sortotoimet ovat liian brutaaleja, ja riskit ihmisten hengille ovat valtavia, kertoo Tsihanouskaja.
Tsihanouskajan mukaan parempia aikoja odotteleva oppositio keskittyy nyt järjestämään vastarintaa turvallisemmin ja strategisemmin keinoin. Hänen mukaansa monet valkovenäläiset jatkavat hallinnon vastustamista maan alla pienin uhmaavin toimin, kuten järjestämällä informaatiokampanjoita ja kyberaktivismia.
– Valmistaudumme siihen hetkeen, jona todellinen muutos on mahdollista, Tsihanouskaja kertoo.
Kumileimasin Lukashenkan vallalle
Yllätyksiä ei ole luvassa sunnuntain vaaleissa, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau.
– En usko, että näiltä valevaaleilta voidaan odottaa muuta kuin kumileimasinta (Lukashenkan) niin kutsutulle voitolle, Niznhikau sanoo.
– (Valko-Venäjän poliittinen tilanne) on sanalla sanoen kamala. Se on nyt yksi maailman vähiten vapaista maista, jossa on tuhottu täysin mahdollisuudet ja kanavat tarjota vaihtoehtoisia mielipiteitä. Kansalaisyhteiskuntaa ei ole, eikä edes osittain vapaata mediaa. Valko-Venäjän poliittisesta hallinnosta puhuttaessa ollaan nyt lähempänä totalitaarista valtiota kuin pelkkää autokratiaa, Nizhnikau sanoo.
Tutkijan mukaan mitään laajoja mielenosoituksia ei tulla näkemään sunnuntaina.
– Sortotoimien laajuus ja maassa sekä yhteiskunnassa vallitsevan pelon syvyys ovat sellaisia, ettei kukaan näe vaivan arvoiseksi asettaa itseään vaaraan.
Lukashenka yrittää avata dialogia
Vaalien kynnyksellä vaikutti siltä, ettei Lukashenka itsekään viitsi teeskennellä vaaleissa olevan kyse todellisesta kamppailusta.
Vieraillessaan tehtaalla tammikuussa Lukashenka sanoi, ettei seuraa vaalikampanjaa tai näe syytä järjestää vaaliväittelyitä. Vaaliteatteri on suunnattu lähinnä ulkomaiselle yleisölle, tutkija katsoo.
– Hän toivoo, että näillä vaaleilla hän voisi kääntää uuden sivun suhteissaan erityisesti länsimaihin ja ehkä murtautua ulos kansainvälisestä eristyksestään, Nizhnikau sanoo.
Tässä Lukashenka ei kuitenkaan tule onnistumaan, tutkija arvioi. Valko-Venäjän johtajalla ei juuri ole uskottavuutta lännen silmissä.
– Ihmisoikeustilanne heikkenee Valko-Venäjällä jatkuvassa sorron ilmapiirissä. Samalla järjestetään "presidentinvaalit" 26. tammikuuta 2025. Valko-Venäjän demokraattiset voimat sanovat Lukashenkan nimittävän itse itsensä uudelleen virkaan ja kehottavat kansainvälistä yhteisöä olemaan tunnustamatta sitä, Euroopan parlamentin lausunnossa sanottiin aiemmin tammikuussa.
Kolmen vuosikymmenen diktaattori
Venäjän ulkopuolisen Euroopan viimeiseksi diktaattoriksi usein nimitetty Lukashenka on johtanut maata itsevaltaisesti yli kolme vuosikymmentä.
Hänet "valitaan" sunnuntaina seitsemättä kertaa Valko-Venäjän presidentiksi.
Vielä vuonna 2020 näytti hetken aikaa siltä, että Lukashenkan pitkä valtakausi päättyisi vaaleissa ja presidentiksi olisi noussut opposition ehdokas Tsihanouskaja, mutta Lukashenkan hallinnon katsotaan turvautuneen vilppiin valtansa jatkamiseksi.
Svjatlana Tsihanouskajaa on pidetty vaalien tosiasiallisena voittajana. Hän seurasi ehdokkaana poliittiseksi vangiksi ennen vaaleja joutunutta aviomiestään Sjarhei Tsihanouskia.
Pitkää vankeustuomiota istuu niin ikään Lukashenkaa haastanut Viktar Babaryka.
Väärennettynä pidetystä vaalituloksesta käynnistyi laaja protestiliike, jonka Lukashenkan hallinto nujersi kovin ottein. Sortokaudella oppositio laajalti heitettiin vankilaan tai ajettiin maanpakoon.
Lukashenka vapauttanut vankeja
Vaaleja edeltävinä kuukausina Lukashenka on armahtanut runsaat 200 poliittista vankia. Ihmisoikeusjärjestöjen arvion mukaan poliittisia vankeja on maassa kaikkiaan toistatuhatta.
Viikkoa ennen vaaleja Lukashenka armahti valtionmedian mukaan 23 vankia. Vaaleja edeltävänä perjantaina valtion uutistoimisto Belta kertoi 15 vangin armahduksesta.
Tsihanouskajan mukaan armahdukset ovat Lukashenkalle poliittinen työkalu.
– Hän haluaa näyttäytyä "armeliaana" peitelläkseen rikoksiaan ja pehmentääkseen julkikuvaansa kansainvälisesti. Se on laskelmoitu liike julkisen mielipiteen manipuloimiseksi ja opposition hajaannuttamiseksi. Tämä ei muuta sitä tosiasiaa, että yli 1 200 poliittista vankia on yhä hirveissä oloissa. Oikeus toteutuu, kun hallinto vastaa kaikista tekemisistään, oppositiojohtaja kirjoittaa.
Valko-Venäjän poliittisia vankeja pidetään vaikeissa oloissa, ja heiltä kielletään usein asianajajiensa tai omaistensa tapaaminen.
Tutkijan mukaan panttivankien vapauttamisella Lukashenka pyrkii avaamaan dialogia lännen kanssa.
– Hän ajatteli, että tämä ja maahanmuuttopaineen vähentäminen Puolan-vastaisella rajalla olisivat riittäviä eleitä, mutta se ei tietenkään pidä paikkaansa, Nizhnikau sanoo.
Tutkijan mukaan kaikkien vapautettujen kohdalla ei tulisi puhua armahduksesta, sillä monet olivat jo istuneet alkuperäisen tuomionsa lähes kokonaan ja olisivat muutenkin olleet vapautumassa.
Lukashenkan valta Venäjästä riippuvainen
Lukashenka on säilyttänyt asemansa Valko-Venäjän johdossa pitkälti Venäjän Putinin tuella, ja hallinto on riippuvainen Venäjän asevoimista maan sisällä.
Venäjän asevoimat on käyttänyt Valko-Venäjän aluetta osana laajaa hyökkäystään Ukrainaan, mutta valkovenäläisjoukot eivät ole suoraan osallistuneet sotaan.
Tutkija Nizhnikaun mukaan Lukashenkalla on yhä liikkumatilaa muodollisesti itsenäisen maan johtajana, mutta samalla hän tiedostaa riippuvuutensa Putinista.
– Lukashenka on alisteinen Moskovan vallalle ja on siitä riippuvainen. Hallitus ei nykyoloissa pysyisi pystyssä ilman Venäjän tukea. Hän tietää paikkansa ja hyväksyy roolinsa, Nizhnikau sanoo.
Lukashenkan hallinnon kohtalo riippuu paljolti siitä, miten Ukrainan sota päättyy, tutkija katsoo.
– Hänen valtakautensa todennäköisesti päättyy, kun Venäjä päättää sen lopettaa. Joko niin, että Venäjä häviää (Ukrainan) sodan ja vetää pois tukensa Lukashenkalle, koska häviöstä seuraavat kotimaan ongelmat vievät sen huomion, tai sitten Venäjän jollain tapaa voitettua se sulauttaa Valko-Venäjän itseensä samaan tapaan kuin Ukrainan miehitetyt osat.
Myös oppositiojohtaja Tsihanouskaja sanoo maan kohtalon olevan sidoksissa Ukrainan sotaan ja Venäjän tulevaisuuteen.
– Muutoksia voi tapahtua Valko-Venäjällä ennen muutoksia Venäjällä, mutta ne ovat syvässä yhteydessä toisiinsa. Valko-Venäjä on avainasemassa Venäjän imperialistisissa haaveissa. Vapaa Ukraina heikentää Putinia, mikä puolestaan heikentää Lukashenkaa, Tsihanouskaja sanoo.