Verinen diktaattori on hallinnut keskellä Eurooppaa jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Pahin on vasta edessä, kirjoittaa Valko-Venäjällä syntynyt toimittaja Anna Egutkina.
Synnyinmaassani Valko-Venäjällä järjestetään sunnuntaina presidentinvaalit.
Edelliset, elokuussa 2020 pidetyt vaalit, päättyivät maan nykyhistorian massiivisimpiin mielenosoituksiin ja verisimpiin tukahduttamistoimiin. Loppukesästä 2020 diktaattori, maan presidentti Aljaksandr Lukashenka, ilmoitti voittaneensa presidentinvaalit ylivoimaisin kannatuslukemin. Vaalivilpistä tuohtunut kansa vyöryi kaduille.
Neljän ja puolen vuoden aikana kymmeniätuhansia valkovenäläisiä on tapettu, pidätetty, kuulusteltu, pahoinpidelty ja tuomittu sakkoihin. Pidätykset ovat jatkuneet näihin päiviin saakka. Valko-Venäjän vankiloissa on ihmisoikeusjärjestö Viasnan mukaan tällä hetkellä lähes 1 500 poliittista vankia. Vilpillisten presidentinvaalien kaikki presidenttiehdokkaat ovat edelleen telkien takana.
Länsimaat ovat heristäneet sormea ja vähin äänin hyväksyneet diktaattorin veriset teot Euroopan maantieteellisessä keskipisteessä.
– Valkovenäläiset ilmaisivat hyvin selvästi mielipiteensä vuonna 2020 lähtemällä kaduille. He ilmaisivat halunsa elää demokraattisessa valtiossa. Valitettavasti Valko-Venäjän kansa jätettiin yksin tämän halunsa kanssa, sanoi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Niznikau MTV Uutisten haastattelussa.
Niznikaun mukaan vuoden 2020 kaltaisista hallituksenvastaisista mielenosoituksista on nyt turha Valko-Venäjällä edes haaveilla. Maan hallinto on jatkanut poliittisten vastustajien tukahduttamista siinä määrin, ettei kukaan uskalla enää pihahtaakaan, saati sitten asettua Lukashenkaa vastaan.
Lue myös: Valkovenäläisessä vankilassa riutuva Maria painaa enää 45 kiloa – vangitun sisko MTV:lle: "Kidutetaan hitaasti hengiltä"
Pian osa Venäjää?
Mikäli ennusteita on uskominen, itsenäisen Valko-Venäjän rajat saatetaan pian pyyhkiä kartalta. Yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) kirjoittaa uudessa julkaisussaan, kuinka Venäjä lähestyy hiljalleen tavoitteitaan liittää Valko-Venäjä itseensä.
ISW:n mukaan kyseessä on vuosia kestänyt strateginen hanke, jonka tavoitteena on lopulta Valko-Venäjän de facto -liittäminen osaksi Venäjän federaatiota. Tällä hetkellä Lukashenka on Vladimir Putinin lähin liittolainen. Venäjä hyökkäsi Valko-Venäjän kautta Kiovaan helmikuussa 2022 sodan ensimmäisenä päivänä.
Eurooppa uskottelee itselleen, ettei Valko-Venäjän tilanne kosketa meitä eikä sille oikein mahda mitään. Osa tutkijoista kuitenkin katsoo, että esimerkiksi koko Ukrainan sota olisi mahdollisesti voitu estää, jos Valko-Venäjän Lukashenka olisi luopunut vallasta kesällä 2020. Voit lukea aiheesta lisää täältä.
Lue myös: ISW: Putinin "loppupeli" alkaa pian – Haluaa haukata liittolaisensa itselleen
Historia toistaa itseään. Kun synnyin Valko-Venäjän Minskissä vuonna 1988, maa oli osa suurta ja mahtavaa Neuvostoliittoa. Nyt Valko-Venäjästä on hyvää vauhtia tulossa osa itseään suurena ja mahtavana pitävää Venäjää.
Surullisinta on, että muutosta ei ole näköpiirissä. Tulevaisuudennäkymät ovat toinen toistaan synkempiä, koska länsimaat eivät puutu tilanteeseen.
Sunnuntain vaalituloksen ennustamiseen ei valitettavasti tarvita kummoistakaan kristallipalloa. Vuodesta 1994 lähtien hallinnut Aljaksandr Lukashenka "valitaan" vilpillisissä vaaleissa uudelleen seitsemännelle peräkkäiselle kaudelle. Tällä kertaa ilman mielenosoituksia, koska peloteltu kansa pysyy visusti kotona. Valko-Venäjällä asuvat ihmiset kärsivät hiljaa. Länsi hyväksyy taas tilanteen.