Venäjän valtionyhtiö Rosatomin tytäryhtiö rakentaa edelleen ydinvoimalaa Pyhäjoelle. Ministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan hankkeelle on tässä tilanteessa "täysin mahdotonta" myöntää rakentamislupaa.
Ukrainan sota on hyydyttänyt lukuisat Venäjän ja lännen yhteishankkeet, ja myös Hanhikivi-ydinvoimalahanke on periaatteessa jäissä.
Ministeri Lintilä kertoi jo heti Venäjän hyökkäyksen jälkeen, ettei näe voivansa esitellä rakentamislupaa hankkeelle.
Rakennustyöt Pyhäjoella ovat kuitenkin jatkuneet, eikä hankkeen taustayhtiö Fennovoima ole ilmoittanut niiden keskeyttämisestä. Liike Nytin Hjallis Harkimo kysyi eduskunnan täysistunnossa syytä tähän.
– Ministeri Lintilä, kun olette kertoneet, ettei Fennovoiman ydinvoimalaa kuitenkaan rakenneta loppuun, miksi työmaalla haaskataan yhä veronmaksajien rahoja?
Kokoomuksen Kai Mykkänen puolestaan tiedusteli, olisiko hallitus valmis hankkimaan EU:n energian tukiohjelmista rahaa sille, että ydinvoimahanke voitaisiin "kääntää länsimaiselle teknologialle".
Ministeri Lintilä korosti vastauksissaan, että Fennovoima ja sen omistajat päättävät rakennustöiden jatkumisesta ja hankkeen tulevaisuudesta ylipäätään, ei rakentamislupaa käsittelevä Suomen hallitus.
Lintilä toisti myös aiempaa suorasanaisemmin kantansa: hanke ei voi nykymuodossaan saada hallitukselta rakentamislupaa.
– Sen päätöksen, mitä siellä tapahtuu, tekee omistajat. Me olemme lupaviranomainen, ja kun lupa käsitellään, siellä on keskeisenä asiana yhteiskunnan kokonaisetu. Tässä tilanteessa, jossa meillä on isona omistajana omistaja, joka on rikkonut kaikkia kansainvälisiä säännöksiä, jotka liittyy jollain tavalla ydinvoimaan, ottanut väkivalloin vieraan vallan ydinvoimalan käyttöönsä, on täysin mahdoton myöntää lupaa tällaiselle yhtiölle.
Voisivatko japanilaiset korvata venäläiset?
Fennovoima-yhtiön suurin yksittäinen omistaja on Venäjän valtioyhtiö Rosatom tytäryhtiönsä kautta. Rosatom omistaa Fennovoimasta kolmanneksen.
Enemmistö Fennovoimasta on silti suomalaisomistuksessa: merkittäviä omistajia ovat esimerkiksi Outokumpu, valtionyhtiö Fortum sekä Vantaan ja Turun kaupunkien energiayhtiöt.
Mykkäsen lisäksi myös useat muut edustajat toivoivat Rosatomin tilalle jotakin muuta toimijaa.
Perussuomalaisten Jani Mäkelä tiedusteli mahdollisuutta yhteistyöhön japanilaisen ydinvoimalayhtiöiden kanssa, kokoomuslaisista Pia Kauma väläytteli esimerkiksi kanadalais-italialaista konsortiota ja Sinuhe Wallinheimo EU:lta saatavaa tukirahaa.
Ministeri Lintilä muistutti myös näille kyselijöille, että kyse on lopulta omistajien päätöksistä. Jos venäläiset eivät suostu myymään osuuttaan hankkeesta, ei heistä pääse eroon noin vain.
– Kukaan meistä tässä salissa ei tiedä, minkälaiset osakkuussopimukset yhtiössä on sisällä. Tämäkin kannattaa ottaa huomioon, kun näistä puhutaan, Lintilä totesi.
– Veikkaan, että tuolla on armeija – huono termi tähän kyllä – kansainvälisiä juristeja, jotka seuraavat tätä tilannetta ja ovat valmiita tuomaan apua, jos osakkuussopimuksia mennään kyseenalaistamaan tai rikkomaan.
Mikäli Hanhikiven ydinvoimalahanke pysähtyy, etenkin tuuli- mutta myös vesivoiman merkitys tulevaisuuden Suomelle kasvaa.
Lintilä ei silti antanut kovin suurta mahdollisuutta sille, että Juha Sipilän (kesk.) hallituksen torppaama Kollajan tekoallas- ja voimalahanke voisi saada vielä uuden alun.
– Erittäin vaikea, ja jos olen ymmärtänyt, aiemmat toimijat ovat luopuneet siitä hankkeesta. Toki nyt energialaput on käännetty aika lailla eri asentoon.
Kovaa puhetta oppositiosta: "Suomessa hallitus ei tee mitään"
Eduskunta keskusteli tänään laajemminkin Suomen energiansaannin turvaamisesta.
Myös hallituksen varautumisen työryhmä oli koolla aiemmin tänään. Ryhmä ei kuitenkaan päässyt sopuun energian hinnannoususta kärsivän kuljetusalan tukemisesta.
Suomi ja koko EU pyrkivät irtautumaan venäläisestä energiasta, ja monet hallituspoliitikot pitivät esillä vihreän siirtymän mahdollisuuksia.
Perussuomalaisten Ville Tavio ja useat hänen puoluetoverinsa vaativat hallitukselta tuntuvia toimia energian kallistumisen kompensoimiseksi.
– Suomessa hallitus ei tee mitään. Sen sijaan valtiovarainministeri Saarikko kehotti kansaa tinkimään elintasostaan, kun nämä hinnat karkaavat teiltä käsistä ja te ette tee mitään. Heti sen jälkeen hallitus ilmoitti tuplaavansa kehitysavun ilmastorahat, 249 miljoonaa vuodessa. Kankkulan kaivoon, maailman tuuliin, Tavio laukoi.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) ilmaisi lauantaina HS:ssä, että jokaisen suomalaisen on varauduttava tinkimään elintasostaan. Eilen hallitus puolestaan kertoi liki kaksinkertaistavansa ilmastotoimiin annettavan kehitysapunsa.
Tänään eduskunnassa aiheeseen tarttui myös kokoomuksen Timo Heinonen.
– Arvoisa hallitus, hyvä ministeri, kuljetusalan päästöt ovat tällä politiikalla ja teidän keskinäisellä kinastelulla kohta nollassa. Ne autot eivät enää kohta liiku, Heinonen tylytti.
Ministeri Lintilä kuvasi vastauksessaan tilannetta äärettömän vaikeaksi.
Taikatemppuja kuljettajien sen koommin kuin muidenkaan kansalaisten ahdingon helpottamisen ei nyt ole. Esimerkiksi polttoaineverotuksen kevennykset hallitus on todennut useaan otteeseen aivan liian kalliiksi toimenpiteiksi.
– Koko ajan viestit ovat oikeastaan synkempiä. Itse kyllä toivon, että päästään nopeastikin tässä tilanteessa eteenpäin, mutta mitään sellaista ratkaisevaa tapaa ei ole, jolla saadaan kulut kerralla alas, Lintilä sanoi.