"Suurin kannuste sähkön säästämiseen tulee olemaan lasku" – valtion energiakampanja ei tarjoile kansalaisille "kikkakolmosta"

– On odotustila, että sieltä tulee jokin kikkakolmonen. Kyllä se kampanja on luonteeltaan informatiivinen. Kaikille ei ole ihan täysin selvää, mikä kuluttaa energiaa ja kuinka paljon, Lintilä sanoo.

Valtio julkaisee kansalaisille suunnatun kampanjan torstaina 25. elokuuta. Julkaisu tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön tilaisuudessa Turun Eurooppa-foorumissa. Kampanjaa jatketaan syksyn mittaan, esimerkiksi lokakuun vuosittaisella energiansäästöviikolla.

Kampanjassa on tarkoitus esimerkiksi kehottaa laskemaan sisäilman lämpötilaa ja vähentämään suihkussa vietettyä aikaa.

Sähkön hinnat ovat koetelleet suomalaisia jo nyt, ja ensi talvelle on povattu suolaisia sähkölaskuja. Ministerin oman sopimuksen hinta on 2,5-kertaistunut. Lintilä sanoo, ettei näköpiirissä ole mitään, mikä saisi hinnat laskuun.

– Valitettavasti ensi talvena suurin kannuste sähkön säästämiseen tulee olemaan lasku.

Lue myös: Työryhmä selvittää toimia sähkön hinnan alentamiseksi

Alv-kritiikki ei lannista

Ministerin mukaan hänen suurin huolensa on tällä hetkellä se, miten ihmiset tulevat pärjäämään sähkölaskun kohoamisen kanssa.

Itse hän on ehdottanut hätiin sähkön arvonlisäveron (alv) puolittamista nykyisestä 24 prosentista 10 tai 14 prosenttiin.

STT pyysi valtiovarainministeriöltä arviota siitä, miten alennus vaikuttaisi valtion talouteen. Ministeriön mukaan se vähentäisi valtion tuloja 220–300 miljoonaa euroa. Viime vuonna valtio sai sähköenergiasta alv-tuloja arviolta 475 miljoonaa euroa.

Lintilä puolustaa avaustaan: hänen mukaansa naapuriministeriön laskelma koskisi koko vuotta, kun taas alennus olisi voimassa talven yli.

– Lisäksi valtiovarainministeriön laskentatapa on staattinen, eli se ei huomioi energian hinnan nousua, joka tuo alv-tuloja lisää.

Kaksi ministeriötä käy kuun vaihteessa häämöttävään budjettiriiheen mennessä läpi keinoja nousevien sähkölaskujen helpottamiseksi. Lintilän mukaan sen antia on mahdoton arvioida ennakkoon, mutta jotain tullaan hänen mukaansa kehittämään.

Alv-avausta Lintilä luonnehtii omaksi pähkäilykseen. Hän puolustaa ehdotustaan myös sen yksinkertaisuudella: aiemmin tällä vaalikaudella ministeri sai olla rakentamassa koronatukijärjestelyjä yrityksille, mutta vastaavan järjestelmän pystyttämiseen ei nyt ole aikaa. Talvi on pian ovella.

– Yhdyn siihen, että apu pitäisi saada kohdennettua heikoimmassa asemassa oleviin, muttei meillä ole elementtiä, millä pystymme sen tekemään.

Lue myös: Olkiluoto 3:n koekäyttö viivästyy automaatiopäivityksen takia kahdella viikolla

Olkiluoto 3:een pakko luottaa

Lintilä on viime aikoina saanut vastata usein kysymykseen sähkön mahdollisesta säännöstelystä ensi talvena.

Ministeri on suhtautunut median kysymyksiin aiheesta kriittisesti. Hänen mukaansa tällä hetkellä ei ole nähtävissä mitään, mikä johtaisi varmuudella sähkön säännöstelyyn ja katkoihin. Katkojen sijaan hän kehottaa kansalaisia varautumaan juuri korkeisiin hintoihin.

– On olemassa valmiussuunnitelmat, joihin kuuluu katkojen käyttö. Ne ovat olemassa aina, mutta nyt ne ovat toki ehkä vähän realistisempia kuin aiemmin.

Sähkön riittävyys riippuu ministerin mukaan kolmesta tekijästä: ensi talven sääoloista, maakaasun saamisesta Saksaan ja muualle Eurooppaan sekä Olkiluodon kolmosreaktorin toiminnasta.

Euroopan tilanne heijastuu markkinoiden kautta myös Suomeen. Lisäksi EU-maat voivat ottaa käyttöön velvoitteen leikata maakaasun käyttöä 15 prosentilla.

– Varmasti päästökauppaoikeudet ovat sellaisia, mistä tullaan EU:n piirissä käymään keskustelua, Lintilä arvioi.

Tilannetta voi helpottaa, jos Suomen oma tuotanto on kunnossa. Ikävä kyllä Olkiluoto 3:n taival on ollut surullisenkuuluisa, sillä rakennustyömaa on ehtinyt lukioikäiseksi. Säännöllisen sähköntuotannon odotetaan alkavan joulukuussa. Voiko ailahdelleeseen hankkeeseen luottaa?

– Ei meillä ole paljon muita mahdollisuuksia, ja kyllä minä luotan, Lintilä vastaa.

Itä-Suomen tuulivoimasta selvitys

Tulevia ydinvoimahankkeita sen sijaan ei ole kiikarissa.

Teollisuuden Voimalla on velkaa lyhennettävän pitkän rakennushankkeen jäljiltä, ja Loviisan voimaloita pyörittävällä valtionyhtiö Fortumilla riittää nyt huolia tytäryhtiö Uniperissa.

Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjoella puolestaan seisahtui Fennovoiman hanke, jota Ukrainan sodan alkuun edistettiin yhdessä venäläisen valtionyhtiö Rosatomin kanssa. Lintilän mukaan hankkeen jatkosta on tullut joitain kyselyjä, mutta vakavaa keskustelua ei ole.

– Valtio ei ole lähdössä, eikä valtio tule lähtemään mukaan, hän sanoo.

Sen sijaan tuulivoiman mahdollisuuksia hallitus on vielä kiinnostunut perkaamaan. Tuulivoimalat ovat alkaneet tuoda verotuottoja Länsi-Suomen kuntiin, mutta monet alueet itärajan tuntumassa ovat jääneet nuolemaan näppejään. Tuulivoimalat vaikuttavat Puolustusvoimien tutkien ja muiden järjestelmien toimintaan.

– Puolustusministeri (Antti) Kaikkosen (kesk.) kanssa olemme käyneet keskustelut ja tulemme asettamaan selvityshenkilön, joka vielä käy Itä-Suomen tilannetta mahdollisista tuulivoimaloista läpi, Lintilä sanoo.

Hänen mukaansa selvitystyö ei tulisi olemaan pitkä, vaan vastauksia odotetaan tämän vuoden puolella.

Lue myös: "Tiukka tilanne tulossa ensi talvena", ennakoi Fingrid – ministeri Lintilän mukaan osa sähkön tehoreservistä voitaisiin ottaa käyttöön

2:07

Kantaverkkoyhtiö Fingrid haluaa reservissä olevat voimalaitokset käyttöön.

Turpeen poltto lisääntyy

Apua tulevaan talveen on toivottu tehoreservien käytöstä. Lintilän mukaan siitä osa voitaisiin vapauttaa kaupalliseen tuotantoon.

– Pitää muistaa, että tehoreservi on oikeastaan palokunta. Jos koko palokunta on valmiiksi kiinnitettynä ja sitten tapahtuu jotain yllättävää, sitten alkaa tulla sähkökatkoja.

Tehoreserviin varatut voimalaitokset varautuvat tuottamaan sähköä, jos markkinaehtoinen sähköntuotanto ei riitä kattamaan kulutusta.

Tempoilevien vaateiden keskellä on ollut myös energiaturpeen käyttö. Lintilä olettaa, että turpeen poltto tulee varmasti lisääntymään ensi talvena. Vaikka istuva hallitus on pyrkinyt vähentämään turpeen energiakäyttöä, Lintilä alleviivaa, että sen käyttöä ei ole missään vaiheessa oltu kieltämässä. Hänen mukaansa rajuun vähenemiseen ovat ennen kaikkea vaikuttaneet yritysten hiilineutraaliustavoitteet.

– Kivihiili on minun kategoriassani viimeinen vaihtoehto, koska se ei ole kotimaista.