Raakaa dataa SM-liigan kulissien takaa: Tapparassa härskejä ylisuorittamisen merkkejä – Petteri Sihvonen: "Pitää olla huolissaan"

Maajoukkuetauko on nyt takana ja jääkiekon SM-liiga palaa kehiin. Sarjan kärjessä keikkuu Tappara, joka on ollut uskomattoman tehokas alkukauden aikana. Raaka data antaa tukea silmämääräisille havainnoille: Tappara ylisuorittaa, ainakin osittain. 

Kesällä päävalmentajaansa vaihtanut Tappara on hurmannut syksyn aikana hyökkäysvoittoisella ja jatkuvaan prässiin pohjautuvalla pelitavallaan. Tämä on heijastunut siihen, että Tapparan yksilöt ovat olleet ilmiliekeissä.

MTV Urheilu tutustui Liigan tilastoyhteistyökumppanin Wisehockeyn tarjoamaan dataan. Se kertoo omaa kieltään Tapparan sangen merkillisestä alkukaudesta.

Kirvesrinnat ovat iskeneet tähän mennessä 20 ottelussa 76 maalia ja päästäneet 48. Wisehockeyn keräämän datan perusteella Tappara on ollut uskomattoman tehokas sen maaliodottamaan nähden. 20 ottelussa Tapparan maaliodottamalukema (xGf*) on 49,4.

* = Maaliodottamatermit avataan jutun loppupäässä.

Sen sijaan puolustuksellisissa mittareissa näkyy Tapparan tähtivahdin Christian Heljangon vaikutus ja merkitys. Toteutumaan, eli 48 omaan päähän livahtaneeseen osumaan nähden Tapparan vastustajajoukkueiden maaliodottama (xGa) on ollut 55,3.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Christian Heljanko on vakuuttanut alkukaudella Tapparan maalilla.

Tappara ei ole suinkaan ainut kärkiseura, joka on ”ylisuorittanut” datan perusteella. Samoja vivahteita näkyy myös Ilveksessä.

Ilves on tehnyt alkukauden 21 ottelussa 66 osumaa, kun sen tehtyjen maalien odottama on vain 43,2. Päästettyjen maalien puolella Ilveksen lukemat ovat lähempänä toisiaan. Ilveksen verkkoon on tehty 53 osumaa, kun sitä vastaan vastustajien maaliodottama on ollut 51,7. 

Neljän kärjessä HIFK:n ja Kärppien toteutuneet lukemat ja maaliodottamat ovat lähellä toisiaan. HIFK:lla maalisuhde on tällä hetkellä 54–42, kun sen odottamalukemat ovat 48–43,1. Kärpillä maalisuhde on 54–41 ja odottama 52,6–43,6.

Jos Tappara on datan perusteella ylisuorittaja, vaakakupin toisesta päästä löytyy KalPa. Petri Karjalaisen luotsaama kuopiolaisjoukkue on tehnyt alkukaudella 48 maalia ja päästänyt 52. KalPan maaliodottama on peräti 57,8 ja päästettyjen maalien odottama 37,6.

KalPa on Liigan kärkeä molempia mittareita katsottaessa.

xGf:

xGa:

xGf = expected goals for, yksittäisen pelaajan tai kokonaisen joukkueen luoma maaliodottamalukema

xGa = expected goals against, vastustajajoukkueen maaliodottama.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Petri Karjalaisen (takana keskellä) luotsaama KalPa dominoi maaliodottamatilastoja.

Mikä ihmeen maaliodottama?

Maaliodottama on termi, joka tulee englannin kielen sanoista expected goals (lyhenne xG). Maaliodottama tarkoittaa sitä, että kuinka suurella todennäköisyydellä ammuttu laukaus päätyy maaliin. Yhden laukauksen arvo mitataan asteikolla 0–1. 

Liigan tilastoyhteistyökumppanin Wisehockeyn xG-malli pohjautuu laukausdataan, jota on rikastettu paikannuksesta saatavalla tiedolla laukaushetkeltä ja sitä edeltävien tapahtumien osalta. Malli pohjautuu Liigan viimeisten kolmen runkosarjakauden aikana ammuttuihin laukauksiin (yhteensä noin 120 000 kappaletta). 

Malli tarkastelee kullakin laukaisuhetkellä pelaajien sijaintia, nopeutta, laukovaan pelaajaan kohdistuvaa painetta, laukaisulinjaa, maalivahtiin kohdistuvaa maskia sekä sitä, kuinka paljon pelaajia laukojan ja maalin välissä on laukomishetkellä. Tämän lisäksi arvoon eli xG-lukemaan vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa maalivahdin sijoittuminen suhteessa kiekkoon, kuinka iso osa maalista on peitettynä suhteessa laukaisijaan, laukausta edeltävät tapahtumat: syöttö, mahdollinen edellinen laukaus, miten kiekon sijainti muuttuu syötön vastaanottamisen tai laukauksesta seuranneen irtokiekon yhteydessä sekä se, että kuinka pian kiekon haltuunoton jälkeen laukaus suoritetaan. 

– Paikannuksesta saatavan lisätiedon avulla suurin hyöty ilmenee tilanteissa, joissa laukausta edeltävä liike tai maalintekoon liittyvät tukitoimet vaikuttavat merkityksellisesti tilanteen laatuun. Suoraan poikittaissyötöstä tuleva laukaus, jossa maalivahti ei ehdi peittämään maalia, saa korkeamman odotusarvon kuin keskimääräinen laukaus samalta etäisyydeltä, kun nämä tiedot ovat sisällytettyinä malliin. Samoin esimerkiksi läheltä maalia tulevassa tilanteessa voi olla keskimääräistä lähilaukausta matalampi odotusarvo, jos pelaaja yrittää puolustajien ympäröimänä lyödä kiekkoa sisään aivan maalivahdin patjojen edestä. Myös maskitiedon pohjalta, kauempaa tulevan laukauksen odotusarvo voi nousta moninkertaisesti verrattuna keskimääräiseen etäältä tulevaan laukaukseen, joskin liian suuri pelaajaruuhka laukauslinjalla voi myös pudottaa odotusarvoa, Wisehockeyn operatiivinen johtaja Mika Hulkki avaa mallia MTV Urheilulle.

Mainitut xG-mittarit ovat apukeinoja, kun tulkitaan, että miten kunkin joukkueen ”systeemi” toimii. Toinen, erityisesti valmentajien pitkään käyttämä keino on maalipaikkatilasto.

– Maalipaikka on aina subjektiivinen näkemys. Maaliodottama on siitä hyvä, että se on dataa, joskin tunteetonta dataa. Valmentajat, valmennustiimit ja tilastomiehet tutkivat aina tarkasti sitä, että mikä on maalipaikka. Tuliko laukaus riittävän läheltä, ammuttiinko laukaus suoraan syötöstä ja oliko ylipäätänsä mahdollista, että kiekko olisi voinut mennä maaliin lauotulta tontilta. Oliko mukana maskia ja maalinteon tukitoimia. Maalipaikkatilasto on parempi laskuri, joskin jokainen valmentaja kyttää vain oman joukkueensa paikkoja. Maaliodottaman myötä pääsemme seuraamaan ja muodostamaan niin sanottuja omia varjosarjataulukoista ja niin edelleen. Nuo molemmat ovat tärkeitä asioita, joita ei kannata hyljeksiä. Itse toki katson enemmän sitä, että mitkä ovat aitoja paikkoja. Maaliodottamassa pelkkä heitto maalille muodostaa jo jonkinlaisen arvon, kun taas maalipaikka-analyysissä samainen heitto ei välttämättä edes ansaitse minkäänlaista merkintää, MTV Urheilun jääkiekkoasiantuntija Petteri Sihvonen perkaa. 

Sihvonen painottaa, että data tarvitsee aina kontekstin ympärilleen.

– Otan esimerkiksi Ilveksen. Vaikka heidän maaliodottamansa heittää tällä hetkellä suhteessa toteutuneeseen, sitä, mitä data ei pysty havaitsemaan, on Ilveksen päävalmentajan Antti Pennasen aivoitus kaiken tämän takana. Jos vielä viime kaudella Ilves laukoi paljon, se olisi nostanut maaliodottamaa. Silloin he laukoivat kuitenkin huonoista paikoista. Nyt Ilves laukoo huomattavasti vähemmän kuin viime kaudella. Tämä on tietoinen valinta Pennaselta. Ilves nojaa hyvään kulmapeliin ja tolppien miehitykseen. He eivät enää perusta peliään niin paljon maalipaineeseen, mitä he yrittävät luoda viime kaudella erinäköisten maalille toimitusten myötä. En näe, että Ilveksellä on tässä mitään huolta, Sihvonen aloittaa, jatkaen:

– Tapparan data taas tarvitsee rinnalleen analyytikon, joka havaitsee sen, että Tapparan peli virtailee valtoimenaan. Niin kuin Ilves, Tappara saa todella laadukkaita paikkoja. He luottavat taitoonsa ja pitkiin hyökkäyksiinsä, eikä Tapparakaan ammu niin paljoa. He järjestelevät paikat kuntoon. Mutta samaan aikaan heidän pelivirtauksensa johtaa siihen, että (Christian) Heljangon päähän tulee tarpeettoman hyviä paikkoja. Siitä Tapparan pitää olla huolissaan, Sihvonen painottaa.  

Muokattu 15.11.2023. kello 13.41: Lisätty Wisehockeyn tuotepäällikön Mika Hulkin tarkennus xG-mallin tulkintaan ja rakentumiseen.