Uusi rajalaki voidaan säätää perustuslain estämättä

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan rajamenettelylaki voidaan säätää perustuslain estämättä. Tiistaina valmistunut lausunto oli yksimielinen. Rajamenettely tarkoittaa nopeutettua turvapaikkamenettelyä, jossa tietyt, esimerkiksi perusteettomiksi arvioidut turvapaikkahakemukset tutkitaan nopeasti hakijoiden ollessa rajalla tai sen läheisyydessä. Kyseessä ei siten ole hallituksen valmistelussa edelleen oleva poikkeuslaki välineellistetyn maahantulon torjumiseksi.

–  Lausunto ei sisällä ponsia eikä valtiosääntöoikeudellisia huomautuksia, joita pitäisi korjata. Lakiesityksessä on otettu asianmukaisesti huomioon perustuslakivaliokunnan viime kauden lausunto, joka koski sittemmin rauennutta rajamenettelyesitystä, sanoo perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) STT:lle.

Hänen mukaansa laki on valiokunnan mielestä hyvin valmisteltu.

Normaali turvapaikkamenettely saa kestää kuusi kuukautta, mutta nopeutetussa menettelyssä päätös tulee tehdä neljässä viikossa.

Eduskunnan hallintovaliokunta valmistelee mietinnön rajamenettelylaista.

Esteaita vastaanottokeskuksen ympärille

Kielteistä päätöstä odottavat turvapaikanhakijat eivät saisi liikkua hakemuksensa tutkinnan aikana muualle Suomeen ja edelleen Suomesta muihin EU-maihin, kuten normaalissa turvapaikkamenettelyssä. Käytännössä hakijan tulee pysyä käsittelyn ajan vastaanottokeskuksessa, joka ainakin alussa on Joutsenon vastaanottokeskus Etelä-Karjalassa. Siellä pysyminen varmistetaan esteaidalla, jonka rakentamista vastaanottokeskuksen ympärille hallitus nyt esittää.

Perustuslakivaliokunta arvioi esitystä liikkumisvapauden rajoituksena, jolle sen näkemyksen mukaan on esitetty perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävät perusteet.

– Liikkumisvapauden rajoituksella pyritään estämään väärinkäytökset, käsittelemään perusteettomat hakemukset tehokkaasti ja tehostamaan EU:n ulkorajalta eteenpäin liikkumisen valvontaa, mikä kytkeytyy valiokunnan mukaan myös kansallisen turvallisuuden intressiin, Vestman sanoo.

Perustuslakivaliokunta katsoo, että liikkumisvapauden rajoitus, jossa hakijoiden liikkuminen rajataan vain vastaanottokeskuksen alueelle esteaidoin määräajaksi, voidaan siten säätää perustuslain estämättä.

Ei ristiriidassa palautuskiellon kanssa

Kyseessä on EU:n turvapaikkamenettelydirektiivin mukaisen rajamenettelyn käyttöönotto Suomessa kaikissa direktiivin sallimissa tilanteissa. Sitä sovelletaan suoraan normaalitilanteissa ilman, että erityistä päätöksentekoa tarvittaisiin, kuten oli edellisen hallituksen viime kaudella rauenneessa esityksessä.

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saavat hakijat on tarkoitus palauttaa suoraan vastaanottokeskuksesta lähtömaihinsa. Perustuslakivaliokunnan mielestä rajamenettely eli nopeutettu hakemusten käsittely ei asianmukaisesti sovellettuna ole ristiriidassa palautuskiellon kanssa.

Suomen perustuslakiin, kansainvälisin ihmisoikeussopimuksiin ja EU-oikeuteen sisältyy muun muassa palautuskielto. Palautuskielto määrää, että ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Vestmanin mukaan käytännön täytäntöönpanon kysymyksiä on sitten se, jos palautettavaa henkilöä ei oteta vastaan siihen maahan, johon hänet ollaan palauttamassa.

Yksi keino turvapaikanhakijoiden hallintaan

Rajamenettely voi toimia yhtenä hallinnan työkaluna perusteettomien hakemusten käsittelyssä myös välineellistetyn maahantulon tilanteissa joissakin tapauksissa.

Se ei kuitenkaan sisäministeri Mari Rantasen (ps.) mukaan ratkaise itärajan tilannetta, sillä menettelyyn otetaan vain tietyt kriteerit täyttäviä turvapaikanhakijoita. Esimerkiksi, jos henkilön arvioidaan antaneen viranomaisille harhaanjohtavaa tietoa tai olevan vaaraksi kansalliselle turvallisuudelle ja yleiselle järjestykselle.

Suomeen saapui elo-tammikuussa itärajan yli noin 1  300 ihmistä ilman maahantulon edellytyksiä. Maahanmuuttoviraston seulonnan ja tilastojen perusteella sisäministeriö on arvioinut, että heistä noin sata olisi ohjautunut rajamenettelyyn, jos se olisi ollut käytössä.

Rajamenettely on turvapaikkamenettelyn muoto ja eri asia kuin viime aikoina julkisuudessa ollut käännytyslaiksi kutsuttu poikkeuslaki, jonka turvin Suomi voisi tietyissä tarkoin rajatuissa tilanteissa kieltäytyä ottamasta turvapaikkahakemuksia vastaan. Käännytyslakia on korjailtu sisäministeriössä jo pitkään kriittisen lausuntopalautteen perusteella. Sen pitäisi valmistua ehkä ensi viikolla, ellei jo tällä viikolla.

Tällä hetkellä itäraja on suljettu ja kansainvälisen suojelun hakeminen keskitetty muualle, lähinnä Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Juttua päivitetty 14.5.24 klo 13.56 kauttaaltaan.