Hallituksen rajalakiesitys herättää kysymyksiä – "Vähentääkö perusteettomien turvapaikkahakemusten määrää?"

Suomessa on valmisteltu lakiesitystä niin sanotusta rajamenettelystä, jonka avulla turvapaikanhakijalle voidaan antaa tietyin edellytyksin kielteinen päätös jo heti rajalla.

Lainsäädännön arviointineuvosto on ottanut kantaa lakiesitykseen, jossa on sen mukaan vielä paranneltavaa.

Lakiesitys ei neuvoston mielestä tuo riittävän selvästi esille, miten ja kuinka suuresti rajamenettelyn käyttöönotto vaikuttaisi Suomen turvallisuuteen.

– Vähentääkö uusi menettely esimerkiksi perusteettomien turvapaikkahakemusten määrää? neuvosto kysyy.

Lakiesityksessä todetaan, että rajamenettelyllä on "yhtymäkohta" kansalliseen turvallisuuteen, mutta erityisen syvällisesti tätä ajatusta ei avata.

– Esityksen tavoitteena on erityisesti nykyisessä maailmantilanteessa nopeuttaa uhaksi kansalliselle turvallisuudelle katsottavien sekä uusintahakemuksen tehneiden hakijoiden maasta poistamista, lakiesityksessä sanotaan.

Menettelyyn päätyisi normaalitilanteessa korkeintaankin vain parisataa turvapaikanhakijaa vuodessa.

Kaikkea ei voi kertoa turvallisuussyistä

Turvapaikanhakija voi tulevaisuudessa joutua uuden rajamenettelyn piiriin Suomeen saapuessaan, jos heti rajalla nähdään, että hän esimerkiksi vaarantaa kansallista turvallisuutta tai on kotoisin maasta, jonka kansalaisille myönnetään harvoin turvapaikkoja.

Tällöin hakemus käsitellään nopeutetusti korkeintaan neljässä viikossa. Turvapaikanhakija majoitettaisiin rajan läheisyyteen.

Rajamenettely on eri asia kuin enemmän otsikkotilaa viime viikkoina kerännyt niin sanottu käännytyslaki.

Käännytyslakia valmistellaan vain poikkeuksellisiin välineellistetyn maahanmuuton tilanteisiin. Sen avulla rajan yli pyrkiviltä voitaisiin estää ylipäätään Suomeen tuleminen ja turvapaikanhaku.

Rajamenettely on pidempään valmisteltu hanke, mutta silläkin on yhtymäkohtia itärajan tämänhetkiseen tilanteeseen.

Lainsäädännön arviointineuvosto ymmärtää, ettei rajamenettelyä koskevassa lakiluonnoksessa voi turvallisuussyistä kertoa, "millaisia turvallisuutta vaarantavia tilanteita on ollut tai mihin halutaan varautua".

Eduskunnan on kuitenkin tavalla tai toisella saatava hallitukselta riittävästi tietoa päätöksentekonsa tueksi.

Hallituksen tulisi tehdä selvennyksiä myös siihen, miten lakiesitys rajoittaisi perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista.

Joitakin avonaisia kysymyksiä liittyy siihenkin, miten rajamenettelyyn joutuvien turvapaikanhakijoiden ja erityisesti lasten arki järjestyisi.

– Esitysluonnoksesta ei esimerkiksi selviä, onko rajamenettelyssä olevalla henkilöllä oikeus tavata sukulaisiaan vastaanottokeskuksessa tai miten ehdotettu sääntely vaikuttaisi lasten asemaan, arviointineuvosto toteaa.

Hallitus voi vielä muokata lakiesitystään palautteen pohjalta ennen sen antamista eduskuntaan. Tavoitteena on ollut rajamenettelylain käsittely eduskunnassa tämän kevätistuntokauden aikana.