Hätäkeskuslaitoksen mukaan ihmisille pitäisi selvittää paremmin, millaisissa tilanteissa hätäkeskukseen tulee tehdä ilmoitus.
Hätäkeskuspalvelujen johtaja Marko Nieminen kertoo, että osalle ihmisistä on epäselvää, minkä tahon puoleen kääntyä eri tilanteissa tai vaativatko tilanteet ylipäätään hälytystehtävää.
Keravan ja Kuopion hätäkeskukset ruuhkautuivat Kiira-rajuilmasta tehtyjen ilmoitusten vuoksi. Hätäkeskuksilta tiedusteltiin muun muassa sähkökatkotilannetta.
Ilmoituksia tehtiin myös pihalle kertyneestä vedestä ja pihoille kaatuneista puista, joista ei kuitenkaan aiheutunut vaaraa.
– Eri kanavissa pitäisi tiedottaa, missä tilanteessa tulee olla yhteydessä sähköyhtiöihin ja milloin esimerkiksi puun kaatumisesta tulee soittaa hätänumeroon.
Niemisen mukaan puun kaatuminen ei ole automaattisesti viranomais- tai hälytystehtävä.
"Jos sähköt katkeavat, siitä ei tarvitse ilmoittaa hätäkeskukselle"
Sisäministeriön pelastusosaston pelastusylijohtaja Esko Koskinen on samaa mieltä siitä, että niin sanotuista turhista soitoista tulisi päästä eroon.
Hänen mukaansa rajuilmasta tiedottaminen toimi lauantaina hyvin, mutta seuraavalla kerralla tiedotukseen voisi lisätä ohjeita hätäkeskukseen soittamisesta.
– Jos puu kaatuu, mutta ei estä kulkemistasi tai aiheuta vaaraa, älä heti soita hätäkeskukseen.
– Jos sähköt katkeavat, siitä ei tarvitse ilmoittaa hätäkeskukselle, koska se on sähkölaitoksen tiedossa.
Koskisen mukaan Kiiran oppina on se, että vastaavissa tilanteissa täytyy erityisesti kiinnittää huomiota siihen, ettei hätäkeskukseen soiteta tilanteista, jotka eivät aiheuta vaaraa.
Keravan ja Kuopion hätäkeskuksiin soitettiin lauantai-illan ja alkuyön aikana noin 4 500 puhelua.
Pisimmillään jonotusaika venyi noin 20 minuuttiin, kun se on yleensä muutaman sekunnin luokkaa, kerrotaan Hätäkeskuslaitoksesta.