Yleinen vaaramerkki on usealle nykysuomalaisille tuttu lähinnä elokuvista, mutta tiedätkö mitä sen soidessa tulisi tehdä?
Yleinen vaaramerkki on minuutin ajan soitettava voimakas ääni, joka nousee ja laskee seitsemän sekunnin välein. Voit kuunnella artikkelin alussa olevalta videolta, miltä yleinen vaaramerkki kuulostaa Suomessa.
Merkki soitetaan tyypillisesti silloin, jos kansalaisille aiheutuu vaaraa kemikaali- tai kaasuvuodosta, säteilyistä tai muusta laajasta vaarasta.
Yleisen vaaramerkin kuullessaan ensimmäisenä tulee hakeutua sisätiloihin ja sulkea ikkunat, kertoo Helsingin johtava väestönsuojelusuunnittelija Petri Parviainen.
Seuraavaksi lisäohjeet tulee tarkastaa vaaratiedotteesta avaamalla radio, teksti-tv tai puhelimen 112-sovellus. Turhia puhelinsoittoja tulee välttää, etteivät linjat ruuhkaudu.
Kun vaara on ohi, sama äänimerkki soi minuutin ajan yhtäjaksoisesti ilman nousuja ja laskuja.
Merkkiääntä testataan ympäri Suomea säännöllisesti, yleensä jokaisen kuukauden ensimmäisenä maanantaina. Vaaramerkin testausajat omalla paikkakunnallasi voit tarkistaa pelastuslaitosten verkkosivuilta.
Kun kuulet yleisen vaaramerkin – toimi näin
- Siirry sisätiloihin.
- Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmanvaihto.
- Avaa radio, teksti-tv tai 112-sovellus ja odota rauhallisesti ohjeita.
- Vältä puhelimen käyttöä (myös soittoa hätänumeroon 112), etteivät linjat ruuhkaudu.
- Pysy sisällä kunnes vaaran ilmoitetaan olevan ohi.
- Älä poistu alueelta, ettet joudu matkalla vaaraan.
Varo sosiaalisen median huhupuheita
Parviaisen mukaan hätäkeskus, pelastuslaitokset ja muut viranomaiset päivittävät nopeasti vaaratiedotteita myös sosiaaliseen mediaan.
Sosiaalisessa mediassa käytävään keskusteluun vaaran syistä tai vakavuudesta tulee kuitenkin suhtautua kriittisesti.
– Tulisi välttää sellaista somen arvuuttelupiehtarointia, ja luottaa viranomaislähteisiin, Parviainen toteaa.
Yleisen vaaramerkin kuuleminen testauksen ulkopuolella on nyky-Suomessa harvinaista, mutta silloin vaaramerkin soittamista vaativia tilanteita sattuu.
Esimerkiksi Keskipohjanmaa kirjoitti vuonna 2018 tilanteesta, jolloin vaaramerkkiä jouduttiin soittamaan teollisuusalueella rikkidioksidin vuoksi. Tuolloin moni ei tiennyt, miten tulee toimia.
Yleisen vaaramerkin ja toimintaohjeiden tunteminen ovat pelastustoimen mukaan asioita, jotka jokaisen tulisi tietää.
Poikkeusoloissa voi joutua hakeutumaan väestösuojaan
Yleensä vaaramerkin aiheuttaa kemikaalivuodon tai savun kaltainen ympäristöhaitta, jolta voi hyvin suojautua pysymällä sisätiloissa, kunnes vaara on ohi.
Poikkeuksellisissa hätätilanteissa, kuten aseellisessa hyökkäyksessä tai vakavassa ydinvoimalaonnettomuudessa, saattaa joutua hakeutumaan väestösuojaan.
Väestösuojat ovat suuria rakennelmia, joissa on resurssit suojautua vakavaltakin uhalta. Ne on usein rakennettu kallion sisään, ja Helsingissä myös osa metroasemista toimii väestönsuojina hätätilanteessa.
Pelastuslain mukaan väestösuojat pitää pystyä ottamaan käyttöön vähintään 72 tunnin sisällä.
Parviaisen mukaan näin äärimmäisissä tilanteissa kuin aseellisessa hyökkäyksessä niin viranomaiset kuin kansalaisetkin yleensä tietävät etukäteen, että uhka on olemassa. Myöskin esimerkiksi ydinvoimalaonnettomuudessa säteilyuhka on tiedossa ennen kuin vaara on välitön. Tällöin toimintaohjeet on ehditty antaa hyvissä ajoin ennen vaaramerkin kuulemista.
Itseään lähimmät väestösuojat voi niin ikään tarkastaa pelastuslaitosten sivuilta.
Parviaisen mukaan rauhan aikana kansalaisten ei kannata turhaan stressata, mutta toimintaohjeet on hyvä tiedostaa varmuuden vuoksi.