Merivesi nousi viikonloppuna paikoin korkealle. Esimerkiksi Haminassa merivesi oli pahimmillaan 150 senttimetriä normaalia ylempänä. Myös Helsingissä ja Porvoossa merivesi on ollut toista metriä normaalia korkeammalla.
On sanottu, että ilmastonmuutoksen myötä merivesitulvat yleistyvät Suomessakin. Ryhmäpäällikkö Antti Kangas Ilmatieteen laitoksen Meripalveluista sanoo, että tämä on se suunta, mihin ollaan menossa.
– Tutkimuksissamme on jo havaittu, että vedenkorkeuden vaihtelu rannikollamme on kasvanut, ja tulvat rannikolla tulevat siten yleisemmiksi, Kangas vahvistaa.
Antti Kangas sanoo, että Haminan tulva tosin ei vielä ollut kovin vakava tulva. Suuria vahinkoja ei rannikolla sattunut.
Tulevaisuudessa tulvat voivat yleistyä.
– Yksi seikka on se, että jos myrskyt voimistuvat, vesi Itämeressä liikkuu lujempaa ja jaksaa heilahtaa tulvissa korkeammalle. Myös valtameren pinnan korkeus vaikuttaa: Jos valtameressä on enemmän vettä, myös Itämeressä vedenpinta on korkeammalla. Tuolloin myrskyssä vesien lähtötasokin on jo korkeammalla, Kangas kuvailee.
Itämeressä on tällä hetkellä noin 40-50 senttimetriä enemmän vettä kuin yleensä.
Maa rannikolla nousee
Ilmastonmuutoksesta puhuttaessa Suomella on se etu, että meillä maan pinta kohoaa jatkuvasti, joka pelaa valtamerien pinnannousua vastaan.
– Jääkausien seurauksena meillä maa nousee, joka on paljastanut maata rannikolla. Näin ollen valtameren nousu ei vaikuta meillä niin kuin muualla.
On arvioitu, että ilmastonmuutoksen seurauksena merenpinta nousee Suomenlahdella sadassa vuodessa 30 senttimetriä, kun taas Perämerellä merenpinta laskee 30 senttimetriä. Selkämerellä meren korkeudessa ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Yksittäiset myrskyt saattavat nostaa pintaa yhtäkkisesti enemmän.
Helsingissä tulvakorkeus on pahimmillaan ollut 151,4 senttimetriä, Haminassa 197 senttimetriä, Kemissä 201 senttimetriä.
Suomessa pahimmat tulvat ajoittuvat rannikolla yleensä lokakuusta helmikuuhun. Tulvat ovat kovimmat Perämeren pohjukassa esimerkiksi Kemissä ja Suomenlahden päässä Haminassa.
– Siellä tulvat ovat isoimmat, koska vesi pääsee heilahtamaan kunnolla myrskyn myötä sinne lahden pohjukkaan. Rauhallisempaa on puolestaan Saaristomerellä, koska siellä vedellä on tilaa liikkua joka suuntaan ilman, että ranta tulee vastaan, Kangas kertoo.