Kylmyydestä helpotusta Pohjois-Pohjanmaalle

Pohjois-Pohjanmaan tulvatilanne on hellittämään päin. Suomen ympäristökeskuksen mukaan alkuviikosta voimakkaasti viilenevä sää katkaisee vedenpintojen nousun ja kääntää sen laskuun.

– Mutta edelleen siellä on jääpadon mahdollisuuksia. Tilanne ei ole vielä ohi, Suomen ympäristökeskuksen tutkija Harri Myllyniemi sanoo STT:lle.

Myllyniemen mukaan yöpakkaset ovat hidastaneet lunten sulamista ja siten vedenpinnan nousemista. Hän sanoo, että Kalajoen latva-alueilla lunta on vielä sulamatta.

– Jos sää olisi jatkunut yhtä lämpimänä (kuin viime viikolla), tulva olisi noussut vielä korkeammalle. Nyt kaikki lumi ei ehtinyt vielä sulaa.

Suomen ympäristökeskuksen ennusteiden mukaan tulvahuippu saavutetaan alueella maanantain aikana.

"Pahin on ohi"

Paikoin vedenpinnat ovat tänä keväänä nousseet Pohjois-Pohjanmaalla ennätyksellisen korkeiksi. Myllyniemen mukaan tämänvuotinen tulvatilanne ei ole erityisen harvinainen, mutta jääpadot ovat vaikeuttaneet tulvatilannetta merkittävästi.

Tänä vuonna jääpadot ovat aiheuttaneet paljon ongelmia, koska jää on ollut tavallista paksumpaa. Monella alueella joella jää on ollut paksuudeltaan jopa 90-senttistä, Myllyniemi sanoo. Lumen nopea sulaminen sai myös jäät nopeasti liikkeelle, jolloin ne kasautuivat kapeikkoihin ja aiheuttivat tulvia, Myllyniemi selittää.

Viikonloppuna tulvatilanne oli erityisen hankala Ylivieskan Niemelänkylällä. Tulvien tieltä evakuoitiin neljä ihmistä.

Myllyniemi kertoo, että vedenpinta oli alueella maanantaipäivään mennessä jo laskenut.

– Pahin tämän kevättulvan osalta on siltä alueelta ohi.

Pohjoisen tulvahuiput vasta tulossa

Kalajoesta pohjoisempana sijaitsevilla Pyhäjoella ja Siikajoella tulvahuippua ei ole vielä saavutettu. Jokialueilla ei kuitenkaan odoteta Myllyniemen mukaan niin pahoja tulvavahinkoja kuin Kalajoella.

Siikajoella vedet ovat nousseet korkealle, mutta jäiden kanssa ei ole ollut vastaavia haasteita kuin Kalajoella.

Vielä pohjoisempana, esimerkiksi Ounasjoella ja Tornionjoella, tulvahuiput nähtäneen vasta toukokuun puolivälin ja toukokuun lopun välillä.

Lapissa lunta on paljon keskimääräistä enemmän, joten lumen määrän puolesta on riski suurellekin tulvalle.

– Siellä, kuten myös näissä Pohjanmaan jokivesistöissä, ratkaisevaa on sulamisajan sää, Myllyniemi sanoo.

Esimerkkinä hän mainitsee vuoden 2020. Silloin Lapissa oli ennätysmäärä lunta, mutta suuria tulvia ei tullut, koska lumet sulivat useammassa erässä. Sen sijaan viime vuonna oli keskimääräistä vähemmän lunta, mutta kaikki suli kerralla ja kaiken lisäksi satoi vielä vettä päälle.

– Se oli pahin skenaario, mitä voi odottaa.

Muuttuva ilmasto vaikuttaa tulviin

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa Suomessa myös tulviin, mutta vaikutukset ovat alue- ja vesistökohtaisia, Myllyniemi sanoo.

Etelässä ja myös Pohjanmaan eteläosissa kevättulvat vähenevät lumen vähetessä. Toisaalta taas rankkasade- ja talvitulvat lisääntyvät etenkin etelässä.

Lapissa tulvat saattavat tulevina vuosikymmeninä lisääntyä, kun sadanta kasvaa ja se tulee lumena.

Suuri kysymysmerkki on se, miten jäille käy. Pohjois-Pohjanmaan tämän kevään tulva osoittaa, kuinka merkittävä vaikutus jäillä on tulvan aiheuttamiin vahinkoihin.

– Suomen ilmasto on luontaisesti hyvin vaihteleva. Jatkossakin tulee olemaan kovia pakkasia kuten tänä talvena. Silloin jos jään päälle ei tule lunta, jää voi vahvistua tosi paksuksi. Mutta näitä on hyvin vaikea ennustaa, Myllyniemi sanoo.

Jo viime vuosikymmeninä tulvissa on nähty ilmastonmuutoksen myötä muutoksia. Talvitulvat ovat yleistyneet Etelä-Suomessa sekä Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa. Lisäksi tulvat ovat aikaistuneet.

– Nyt suhteellisen tavallinen tulvan ajankohta olisi ollut harvinainen 1980-luvulla, Myllyniemi sanoo.

Lue myös: MTV Niemelänkylällä: Taloja joutunut saarroksiin tulvien takia, kyläkoulun oppilaat etäopetukseen