Suomi päättää lähiaikoina, lähetetäänkö suomalaisia rauhanturvaajia uusiin, entistä vaativampiin kohteisiin Afrikassa. Ranska on pyytänyt Suomea osallistumaan operaatioonsa Malissa, ja Suomen ratkaisua odotetaan aikaisintaan syksyllä.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen myöntää, että Malin operaatio lisäisi huomattavasti suomalaisten rauhanturvaajien riskejä.
– Suomen merkittävin operaatio on Libanonissa UNIFIL-joukoissa, jossa olemme tehneet hyvää työtä jo vuosikymmeniä, ja Malissakin Suomi on jo pienimuotoisesti. Mutta on totta että siihen liittyy enemmän riskejä kuin vaikkapa Libanonissa tällä hetkellä, ja tottakai tällaiset asiat sitten huomioidaan kun harkitaan, lähdemmekö sinne entistä vahvemmin vai emme lähde, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) toteaa.
Suomi osallistuu jo nyt pienimuotoisesti kriisinhallintatoimintaan Malissa, Suomella on yhteensä yhdeksän henkilöä EU:n ja YK:n operaatioissa. Nyt Ranska kuitenkin pyytää Suomea mukaan laajemmin. Poliittista harkintaa ei ole vielä tehty.
– Uusiin kriisiinhallintaoperaatioihin menemistä valmistellaan ulkoministeriön ja puolustusministeriön yhteistoiminnassa. Myös hallituksen ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministeriövaliokunnan käsittely tässä asiassa on hyvin tärkeä. Myös eduskuntaa kuullaan. Lopullinen päätös tehdään presidentin toimesta valtioneuvoston esittelystä, Kaikkonen toteaa.
Mali on yksi vaarallisimmista kohteista
Malia pidetään tällä hetkellä yhtenä maailman vaarallisimmista rauhanturvaoperaatioista. Siellä on mm. tapahtunut useita itsemurhapommi-iskuja rauhanturvaajia vastaan. Useissa iskuissa on mm. käytetty taktiikkaa, jossa räjähdeauto naamioidaan tarroilla YK:n ajoneuvojen näköiseksi.
Ranskan johtama joukko on taistellut islamistimilitantteja vastaan kuuden vuoden ajan, ja YK-joukot ovat operoineet Ranskan tukena. Näinä vuosina yli 170 YK:n työntekijää on saanut surmansa Malissa.
Konfliktin taustalla on valtataistelu valtion sekä yhteen liittyneiden Tuareg-separatistien ja islamistiterroristien välillä. Vuonna 2015 hallitus ja separatistijoukot solmivat rauhansopimuksen, mutta se ei käytännössä johtanut rauhaan. Yli 200 000 ihmistä on tämän vuoden aikana paennut kodeistaan, ja terrorismi on levinnyt naapurimaihin.
Rauhanturvaamisella on hintansa - ja hyötynsä
Kriisinhallintatyöllä on riskinsä, mutta myös monia kansallisesti hyödyttäviä vaikutuksia.
Mitä laajemmin maa osallistuu kriisinhallintaoperaatioihin, sitä enemmän se saa käytännössä sanavaltaa mm. YK:ssa. Hyvä esimerkki on Ruotsi, joka on lähtenyt haastaviin operaatioihin mm. juuri Malissa.
Samaan aikaan Suomi on viime vuosina supistanut merkittävästi kaikkea osallistumistaan YK:n ohjelmiin ja leikannut YK-budjettiaan.
Tämä näkyy varmasti myös Suomen ja Ruotsin vaikutusvallassa YK:ssa. Ruotsi mm. voitti YK:n turvaneuvostojäsenyysäänestyksen vuonna 2017. Suomi taas on hävinnyt edellisen äänestyksensä Luxemburgille.
Vähäisenä ei voi pitää myöskään rauhanturvatyön peruspyrkimystä kitkeä kohdemaiden paikallista terrorismia, kärsimystä ja levottomuuksia, jotka usein säteilevät epävakautena, hallitsemattomana muuttoliikkeenä ja väkivaltana Eurooppaan asti.
Kaikkonen myöntää vaikutusvaltakysymykset, mutta muistuttaa että kriisinhallinnalla on myös suoraa kansallista hyötyä Suomelle.
– Suomalaiset sotilaat saavat tässä arvokasta kenttäkokemusta, eli tämä palvelee myös omaa puolustuskykyämme, Kaikkonen toteaa.