Työaikalaki ei ole muuttunut työelämän mukana, eikä esimerkiksi työajan seuranta ole ajan tasalla, sanoo vastaava lakimies Jaana Meklin korkeakoulutettujen ammattijärjestö Akavasta.
Akavan mukaan erityisesti asiantuntija- ja esimiestöissä tehdään paljon näkymättömäksi jäävää työtä.
Ranskassa tuli vuoden alusta voimaan uusi laki, jonka mukaan yli 50 työntekijän yrityksissä on oltava säännöt esimerkiksi työsähköpostin käytöstä vapaa-ajalla.
Meklinin mielestä jo työpaikalla tehtävillä yhteisillä säännöillä päästäisiin pitkälle Suomessakin.
– Mietittäisiin, miten työpaikalla käyttäydytään, esimerkiksi lähettävätkö esimiehet sähköpostia iltaisin tai soittelevatko työpäivän jälkeen. Yhdessä olisi hyvä sopia, tarvitseeko vapaalla vilkuilla puhelinta tai vastata työpuheluihin tai -sähköposteihin.
Työaikapankit vaihtoehto
Meklinin mukaan nykyinen laki ei tunnista niin sanottua mobiilia työtä.
– Laki lähtee siitä, että työ tehdään työpaikalla. Työajan käsitettä pitäisi päivittää, sillä nykyään työtä tehdään eri laitteilla monenlaisissa paikoissa.
Akavan mukaan noin 45 prosenttia sen jäsenistä ja kolmannes kaikista palkansaajista tekee töitä iltaisin. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen vuoden 2015 työvoimatutkimukseen.
Yksi vaihtoehto voisi Meklinin mielestä olla työaikapankit, sillä osalle työntekijöistä työpäivän jatkaminen kotona sopii ja helpottaa työn kokonaiskuormitusta.
Työaikapankkeihin talletettuja työtunteja voisi käyttää vapaina tai lomina myöhemmin.
– Työaikapankkeja on joissain työehtosopimuksissa.
Työuupumuksen riski
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä huomauttaa, että työajan seuranta on työnantajan vastuulla.
Härmän mukaan laissa pitäisi määrittää, miten muualla kuin työpaikalla tehtävä työ saataisiin mukaan kokonaistyöaikaan.
Vaarana työn ja vapaa-ajan sekoittumisessa on Härmän mukaan se, että palautuminen heikkenee.
– Jos työ on stressaavaa ja kuormittavaa, eikä palautumiseen ole tarpeeksi aikaa, on aina työuupumuksen riski, Härmä sanoo.