Miten herättää henkiin lapun luukulle laittanut maaseutubaari, kylän juoru- ja tietokeskus? Syjäseutu tyhjenee Suomessa, mutta väki pakkaa kaupunkeihin muuallakin Euroopassa. Ranskassa alkaa projekti, jolla saada taas eloon ranskalaistakin ranskalaisempi elämäntavan symboli, kahvila ja nurkkabistro.
Kiireetön espresso, croissantia raskaampaa purtavaa, lasillinen punaviiniä tai calvadosia. Mielikuva juurevasta ranskalaisuudesta on vahva Suomea myöten.
Tämä perinteisen elämänmenon tuoksu ja maku Ranskan unohdetuilla sydänmailla on hiipumassa. Kokonaisen arkikulttuurin katoaminen, yhteisöjen sosiaalisten kudoksien repeäminen, on ollut yksi maata koetelleiden keltaliivimielenosoitusten monista huolista.
1:43
Ranska valmistautui kansallispäiväänsä mielenosoitusten keskellä.
Tuhat kahvilaa eri puolille syrjäseutuja
Ranskan hallitus presidentti Emmanuel Macronia myöten on yrittänyt kuunnella tavallisten ihmisten huolia lukemattomissa kansalaistapaamisissa suurkaupunkien valojen ulkopuolella.
Tuhat uutta kahvilaa tai sulkemisvaarassa olevien kuppiloiden elävöittäminen eri puolilla Ranskaa alle 3 500 asukkaan kyliin. Tämä on yksi hallituksen hyväksymä lähivuosien projekti maaseudun elvyttämiseksi.
Niinpä tänään lähetetään maan kaikille alle 3 500 asukkaan kylille kehotuskirje osallistua kunnianhimoiseen elävöittämisohjelmaan.
– Yksi törppö tyyppi saa enemmän aikaan kuin kolme istuvaa ja puhuvaa älykköä , tokaisee Jean-Marc Borello, sosiaalisen yrittämisen järjestön SOS:n puheenjohtaja Le Parisien -lehdessä.
Borello on Macronin läheinen tuttu, josta ei välttämättä ole ollut ainakaan haittaa hankkeen tukemiselle.
Hankkeelle 150-200 miljoonaa euroa
Hallituksen tukema SOS:n on kerännyt 150-200 miljoonaa euroa, joka on tarkoitus sijoittaa kahvilakulttuuriin.
Kyse ei ole vain stereotyyppisestä kahvikupposesta pienen pyöreän äärellä vilkkaan puheensorinan ohella.
Postitoimisto, leipätiski, paikallisten tuotteiden myyntiä, ja tietokoneita kuromaan umpeen digikuilua. Näitäkin kahviloiden on tarkoitus tarjota.
– Niistä ei tule franchisea tai ketjupaikkaa. Asukkaat päättävät sijainnin, sisustuksen, nimen ja ennen kaikkea sen mitä bistrolla on tarjota, Borello sanoo.
SOS maksaa käynnistämiskulut ja palkkoja
Rahaa kahvilaan voi hakea kylä, jossa ei ole kahvilaa, ellei se ainoa sitten vetele viimeisiään. Ja kylästä on löydyttävä paikallista osaamista ainakin kahden hengen verran hakemaan tukea ja toiminnan pyörittämiseen.
SOS kustantaa kahvilan kuntoon laittamiseen, avaamiseen liittyvät kulut ja kahvilaa pyörittävien palkat.
Miestä ja naista väkevämmän myynti ei Ranskassakaan ole suitsait-asia. Siihen tarvitaan lupa. Siinäkin järjestö lupaa auttaa.