Vuonna 1994 Ruandassa tapettiin arviolta 800 000 ihmistä kolmessa kuukaudessa. Kansanmurhasta on kulunut viikonloppuna neljännesvuosisata.
Keskiafrikkalaisen Ruandan kansanmurhasta tulee viikonvaihteessa kuluneeksi 25 vuotta. Pääkaupunki Kigalissa järjestetään muistojuhla, johon odotetaan useita Afrikan maiden johtajia sekä Belgian pääministeriä Charles Micheliä.
Yksi on kuitenkin joukosta pois: Ranskan presidentti Emmanuel Macron.
Macron oli kyllä kutsuttujen joukossa, mutta hän ei hyväksynyt Ruandan presidentin Paul Kagamen kutsua. Tämä oli pettymys niille, jotka toivoivat osallistumisen olevan Ranskan puolelta suuri sovinnon ele.
– Hänellä ei ollut rohkeutta ymmärtää koko prosessia, sanoo tutkija Francois Gaulme Ranskan kansainvälisten suhteiden instituutista.
Lue lisää: Ruandan kansanmurhasta kaksi elinkautista
Asiantuntijoiden mukaan Macronin päätös heijastelee ranskalaisten erilaisia näkemyksiä siitä, mikä on Ranskan osuus kansanmurhassa.
– Olisi ollut vaikea osallistua 25-vuotismuistojuhlaan ilman, että Macron olisi esittänyt Ranskan anteeksipyynnön, arvioi ranskankielisen Afrikkaa käsittelevän La Lettre du Continent -nettilehden entinen päätoimittaja Antoine Glaser.
Kansanmurhan aikaan Ranskan presidenttinä toiminut Francois Mitterrand oli tukenut hutu-johtoista hallitusta ranskankielisessä Ruandassa vastustaakseen Ruandan naapurimaan, englanninkielisen Ugandan vaikutusvaltaa.
Uganda oli Ruandasta karkotettujen tutsikapinallisten tyyssija.
Lue myös: Presidentti Kagamelle luvassa varma jatkokausi Ruandan vaaleissa
Vuonna 1994 arviolta 800 000 ruandalaista tapettiin noin kolmen kuukauden aikana. Suurin osa surmatuista oli vähemmistönä olevia tutseja.
Ranska on aina kiistänyt osallisuutensa kansanmurhaan. Sen mukaan Ruandassa tuolloin olleet YK:n valtuuttamat ranskalaissotilaat tekivät kansanmurhan aikana parhaansa vaikeissa oloissa ja pelastivat tuhansia ihmisiä.
Ruanda oli Belgian hallinnassa vuosina 1916–1946.