Ammattiliittojen johtajat varoittelevat, että pitkittyessään protestit voivat riistäytyä järjestöjen hallinnasta radikaalimmaksi liikehdinnäksi.
Ranskassa pelätään, että presidentti Emmanuel Macronin päätös runnoa kiistanalainen eläkeuudistus parlamentin ohi lietsoo laajamittaista sosiaalista levottomuutta ja radikalisoi eläkeuudistuksen vastaiset protestit.
Lakkoja järjestäneiden ammattiliittojen johtajat varoittavat, että hallituksen linjaus voi johtaa vuonna 2018 alkaneen keltaliiviliikkeen toisintoon. Liittoväki pelkää, että protestien radikalisoituessa järjestöt voivat menettää tilanteen hallinnan.
– Olemme kyllä huolissamme tästä, kertoo uutistoimisto AFP:lle maltillista linjaa ajavan CFTC-liiton johtaja Cyril Chabanier.
Laitavasemmistolaista linjaa edustavan CGT-liiton energiasektorin edustaja Fabrice Coudour sanoo AFP:lle, että edessä voi olla kovempia toimia, ja että tilanne voi riistäytyä järjestöjen päätöksenteon ulottumattomiin.
– On täysin selvää, että kun ilmassa on näin paljon vihaa ja näin monet ranskalaiset ovat kaduilla, astuvat radikaalimmat ainekset parrasvaloihin. Emme halua näin käyvän, mutta se tulee tapahtumaan. Ja se on täysin hallituksen vika, sanoi AFP:lle UNSA-liiton johtaja Laurent Escure.
Keltaliiviliike johti vakaviin väkivaltaisuuksiin
Polttoaineen hintojen noususta vuonna 2018 alkanut keltaliiviliike paisui suureksi levottomuusaalloksi Macronin ensimmäisellä virkakaudella ja johti omaisuustuhoihin sekä yhteenottoihin virkavallan kanssa.
– Tämä on sosiaalinen fysiikan laki. Jos eriävien mielipiteiden esittämiseen tarkoitettuja kanavia ei kunnioiteta, ne löytävät tavan ilmaista itseään suoralla tavalla, arvioi AFP:lle politiikan tutkija Jean-Marie Pernot.
Keltaliiviliike johti vuosikymmeniin vakavimpiin yhteenottoihin mellakkapoliisin kanssa. Liike hiipui Ranskassa vasta koronaviruksen tuomien liikkumisrajoituksien myötä.
Liike järisytti Ranskaa muun muassa siksi, ettei sillä ollut varsinaisia johtajia. Keltaliivit vastustivat vasemmistopoliitikkojen ja ammattiliittojen yrityksiä valjastaa liikkeen energiaa omiin tarkoitusperiinsä.
Lue lisää: Ranskassa mielenosoitukset yltyneet mellakoiksi: Yli 200 pidätetty Pariisissa
Senaatti hyväksyi uudistuksen
Ranskassa parlamentin ylempi kamari eli senaatti hyväksyi eläkeiän uudistusta koskevan lakipaketin viikko sitten lauantaina luvuin 195–112. Senaatin äänestys tapahtui vain tunteja sen jälkeen, kun tuhannet ihmiset osoittivat mieltään lakiuudistusta vastaan ympäri Ranskaa.
Lakiuudistus on näin askeleen lähempänä toteutumistaan, mutta se vaatii vielä molempien kamareiden yhteisen ryhmän ja alemman kamarin eli kansalliskokouksen hyväksynnän. Uudistus muun muassa nostaisi eläkeikää 62 vuodesta 64 vuoteen ja pidentäisi aikaa, jonka ihmisten on oltava töissä ennen kuin he saavat täyden eläkkeen.
– Tärkeä vaihe on saatu läpi, pääministeri Elisabeth Borne sanoi uutistoimisto AFP:lle äänestyksen jälkeen.
Borne lisäsi uskovansa, että hallitus onnistuu saamaan enemmistön parlamentista äänestämään lakiuudistuksen puolesta.
– Komitea rusikoi nyt viimeisen luonnoksen, joka annetaan molemmille huoneille viimeistä äänestystä varten, hän sanoi.
Mikäli presidentti Emmanuel Macronin hallitus ei onnistu saamaan enemmistöä lakiuudistuksen puolelle, Borne voisi ottaa käyttöön harvoin käytetyn ja erittäin kiistanalaisen perustuslaillisen työkalun, artikla 49/3:n, jonka avulla uudistus voitaisiin puskea läpi ilman äänestystä.