Ranskassa niin kutsutut keltaliivit osoittavat mieltään eri puolilla maata jo 13. viikonloppuna peräkkäin. Mielenosoituksissa on mukana myös äärivasemmistolaisia ja äärioikeistolaisia.
Ranskalaisen Franceinfon mukaan äärioikeisto yrittää soluttautua liikkeeseen ja käyttää sitä omiin tavoitteisiinsa.
– Vain vallankumoukset pelastavat. Olemme edenneet vallankumoukselliseen aikaan, sanoi äärioikeistolainen Yvan Benedetti 19. tammikuuta äärioikeistolaisten kokouksessa Rungisissa Pariisin eteläpuolella .
Uutispalvelu Franceinfon mukaan kokoukseen osallistui nelisensataa ihmistä, joista yksi oli Benedetti.
Hän on aiemmin kuulunut äärioikeistolaiseen Kansalliseen rintamaan, nykyiseen Kansalliseen liittoumaan, jota johtaa Marine Le Pen. Benedetti on myös johtanut äärioikeistolaista, uusfasistista L'Œuvre française -järjestöä, jonka viranomaiset kielsivät 2013.
"Liike otettava ohjaukseen"
Benedettin mukaan äärioikeiston ei tule vallata keltaliiviliikettä, vaan ohjata sitä ja yllyttää sitä toimimaan. Franceinfon mukaan kokouksessa oli henkilöitä, jotka ”ovat valmiita kuolemaan keltaliivien puolesta ja kumoamaan vallitsevan (poliittisen) järjestelmän”.
Franceinfon haastatteleman, nimettömänä pysyneen poliisin mukaan äärioikeiston toimintaa liikkeessä ei ole otettu riittävän vakavasti.
Äärivasemmiston tapaan äärioikeistolaiset ovat olleet mukana mielenosoituksissa alusta lähtien. Franceinfon mukaan äärioikeistolaiset eivät kuitenkaan esiinny näkyvästi äärioikeistolaisina, vaan he ottavat mielenosoituksissa kohteekseen median.
Mielenosoituksiin osallistuu muun muassa äärioikeistolainen, itseään Zuaveiksi (Zouaves) kutsuva ryhmittymä, johon kuuluu kuutisenkymmentä hyvin väkivaltaista henkilöä.
Venäläismielinen ex-sotilas turvaamassa protesteja
Keltaliivit ovat perustaneet liikkeelle oman turvallisuuskoneiston mielensoituksiin. Siihen kuuluu itseään Anthonyksi kutsuva Victor Lenta -niminen mies, joka on ollut mukana mielenosoituksissa esiintyen turvallisuudesta vastaavana.
Lenta on entinen laskuvarjosotilas, ja hänen kerrotaan taistelleen vuonna 2014 venäläismielisten joukkojen mukana Itä-Ukrainassa. Viranomaisten mukaan Lenta on aatteellisesti hyvin äärioikeistolainen ja suosii sotilasvallankaappausta.
Espanjalaisen La Vanguardia -lehden mukaan jotkut keltaliiveihin läheisissä suhteissa olevat äärioikeistolaiset ryhmät puhuvat sosiaalisessa mediassa haluavansa nostaa Ranskan presidentiksi entisen esikuntapäällkön Pierre de Villiersin, kun Emmanuel Macron on syrjäytetty virastaan.
De Villiers erosi toissa vuonna Ranskan asevoimien korkeimmasta virasta protestina Macronin puolustusbudjetin leikkauksille. Tätä ennen Macron oli muistuttanut kenraalille olevansa tämän päällikkö, ja sanoi, että asevoimien komentaja vaihtuu, jos tämä ei noudata esimiehensä eli presidentin linjauksia.
Lähteäkö vaaleihin vai ei?
Keltaliivien liikkeellä ei ole selkeää kansallista johtajaa tai johtajistoa, ideologiaa tai poliittista linjaa. Liikettä kannatetaan monissa ammattikunnissa ja äärivasemmistosta äärioikeistoon, mikä myös jakaa liikettä joissakin kysymyksissä.
Liike sanoo ajavansa suurkaupunkien ulkopuolella asuvien “eliitin unohtamien” tavallisten ranskalaisten asemaa.
Keltaliivit muun muassa haluavat alempia polttoaine- ja arvonlisäveroja ja korkeampaa vähimmäispalkkaa, ja kansanäänestyksiä ratkaisemaan isoja yhteiskunnallisia kysymyksiä.
Liike on sisäisesti erimielinen siitä, lähteäkö mukaan organisoituun poliittiseen toimintaan, vai jatkaako protestein ja siten painostaa Macronia tavoitteidensa taakse.
Liikkeestä on noussut tähän mennessä viisi eri ryhmää tarkoituksenaan osallistua kevään Euroopan parlamentin vaaleihin ja kunnallisvaaleihin.
"Emme voi osoittaa mieltä joka lauantai"
– Emme voi osoittaa mieltä joka lauantai. Meidän on mentävä mukaan vaaleihin, yksi poliittista järjestäytymistä kannattava keltaliivi, Côme Dunis, sanoo BBC:lle.
Dunis, joka pyrkii Euroopan parlamenttiin, sanoo haluavansa tekevän poliittisesti lopun eliitistä, joka on halveksinut keltaliivien ajatuksia ihmisiä vuosikymmeniä.
Äskettäisen mielipidemittauksen mukaan keltaliivit saisivat eurovaaleissa 13 prosentin kannatuksen. Yhden arvion mukaan keltaliivien osallistuminen veisi ääniä äärivasemmistolta ja erityisesti äärioikeistolta.
– Suurin voittaja olisi ilmiselvästi presidentti Macron, arvioi BBC:n haastatteleman ranskalainen politiikan tutkija Olivier Costa. Tämän takia osa mielenosoittajista ei halua järjestäytyä ja lähteä mukaan vaaleihin.
Costan mukaan keltaliivien on pakko järjestäytyä, jos he haluavat vaikuttaa politiikkaan ja välttää katoamasta.
Osallistujien määrä mielenosoituksiin on laskenut, eikä hallitus aio järjestää uusia vaaleja tai kansanäänestyksiä keltaliivien vaatimuksista huolimatta. Niinpä keltaliivit eivät oikein tiedä mitä tehdä, Costa arvioi.
"Keltaliiveillä ei ole poliittista osaamista"
Politiikkaan keltaliivit lähtisivät altavastaajina, Costa näkee.
– Yhdelläkään keltaliivien johtajista ei ole osaamista, kykyjä tai voimavarjoa nousta vahvaksi (poliittiseksi johtajaksi. He eivät ole hyviä puhumaan tai kirjoittamaan, eivätkä he ole Trumpin lailla rikkaita, heillä ei ole (yhteiskunnallisia) verkostoja ja yhteyksiä.
Jos viranomaiset varoittavat äärioikeiston roolista keltaliivien keskuudessa, Costa ei usko, että liike sinänsä pystyy muuttamaan vallitsevan poliittisen järjestelmän.
Hän muistuttaa, että Ranska on vanha demokratia, jota ihmiset kyllä arvostelevat, mutta maa ei ole diktatuuri eikä keltaliivien protestit ole arabikevät.
Liike saa sympatiaa, mutta keltaliiviä ei haluta presidentiksi
– Liikkeen alussa mielipidemittausten mukaan 80 prosenttia ranskalaisista kannatti liikettä pitäen sitä myönteisenä ja kiinnostavana. Se ei tarkoita, että kahdeksankymmentä prosenttia ranskalaisista haluavat keltaliivin Ranskan seuraavaksi presidentiksi.
Mielenosoittajat - ja osa poliitikoista Macroninkin puolueessa - myös vastustavat Macronin lakihanketta, joka muun muassa kieltää naamioituneena esiintymisen protesteissa kovan rangaistuksen uhalla.
Laki myös antaa poliisille valtuudet estää väkivaltaiseksi epäiltyjen henkilöiden osallistumisen mielenosoituksiin ilman oikeuden päätöstä.