Alle kolmekymppisenä burn outin kokenut Nikke Ankara yrittää tasapainotella arkensa keskellä ja pitää ahdistuksensa kurissa.
Levy-yhtiön tiloissa vastapäiseen tuoliin istuu siilitukkainen ja väsyneen näköinen Nikke Ankara. Hän on julkaissut juuri uuden Mona Lisa -singlen ja promootiopäivä näyttää venyvän pitkäksi. Päivä on kääntynyt jo iltapäivän puolelle ja Ankaralla on edessään vielä useampia haastattelu jo valmiiksi menetetyn äänen kanssa.
– Kuudelta aamulla lähdettiin liikkeelle Lahdesta. Vähän väsyttää, Ankara toteaa.
Kesä on ollut rankka. Vuonna 1991 syntyneellä nuorella räppärillä oli viime kuussa 15-17 keikkaa.
– Koko ajan on saanut painaa. Tuntuu, että elän sellaista matkalaukkuelämää. Pitää graindaa silloin, kun rauta on kuuma. Samalla on joutunut tekee biisejä, niin on aika hätäisesti vedetty.
Räppäri kirjoittaa kappaleita myös keikkamatkoilla. Ankaran tuottaja Henri Lanz, eli MGI, saattaa artistin mukaan antaa usein melko tiukkojakin aikatauluja kappaleiden valmistumisen suhteen. Tuolloin Ankara ei ehdi luottostudioonsa vaan suuntaa ystävänsä kotistudiolle.
– Välillä käyn Negatiivisten nuorten (räp-yhtye) Eetun studiolla tekemässä biisejä, jos Henkka (Lanz) sanoo, että biisi pitää olla kahdessa päivässä valmis.
Keskiviikkona 3. elokuuta julkaistu Mona Lisakin on kirjoitettu keikkamatkalla.
– Keikkabussissa koneen kanssa kikkailin sen kasaan ja kotiin päästyäni aloin sitä heti purkaa.
"Mulla oli niin paha olla ilman, että oli taisteltava hänet takaisin"
Mona Lisa -kappale kertoo erotilanteesta. Kyseessä on Nikke Ankaran mukaan hänen ja tyttöystävän välienselvittely kappaleen muodossa.
– Itselläni oli siinä kriisi päällä ja heikot ajat likan kanssa. Ero oli vireillä ja tuntui siltä, että se homma on siinä. Siinä tunnekuohuissa tuli kirjoitettua se biisi. Hommat olivat menneet vielä pahemmaksi, kun menin äänityskoppiin. Siitä biisistä kuulee sen raivon, kun mulla oli tunteet pinnassa. Se on henkilökohtainen ja tunteikas biisi.
Kaikki päätyi lopulta Ankaran mukaan kuitenkin hyvin. Räppäri matkasi suostuttelemaan kumppaninsa yrittämään uudelleen.
– Kävin siellä puhumassa ummet ja lammet, käytin kaikki keinot. Mulla oli niin paha olla ilman sitä, että oli taisteltava hänet takaisin. Saatiin hommat taas kuntoon ja kaikki meni hyvin lopulta. Ainahan noita kriisejä tulee. Meinattiin erota, mutta kuitenkin sain lopulta pelastettua tilanteen. Kaikki on hyvin.
SPOTIFY
”Eniten biisejä olen tehnyt naisista”
Ankara ei koe tekevänsä ”bileräppiä”, mutta on tyytyväinen siitä, että hänen kappaleitaan kuunnellaan juhlinnoissa. Suurimmaksi bilebiisikseen Ankara mainitsee Antti Tuiskun levyltä löytyvän kappaleen, jolla hän vieraili.
– Mulla ei kuitenkaan ole semmoisia super-dokaus-biisejä. Kappaleissani on semmoinen tarttuva ja iloinen meininki, että ne toimii bailumusana. Isoin bailubiisini on tehty Antti Tuiskun kanssa (Party (papiidipaadi)). Keikalla jengi riehuu sen tahdissa. Ettei nyt vaan sattuis mitään on myös semmoinen, että jengi alkaa pomppia. Eniten biisejä olen tehnyt naisista. Mulla on kaks intohimoa ollut elämässä ja ne on naiset ja musiikki.
Ankaran mukaan ryyppäämistä ja naisia koskevat kappaleet ovat vahvasti omasta elämästä ammennettuja, vaikka joskus tuottajan työstämän taustan päälle syntyykin riimit kuin itsestään.
Nikke Ankara kertoo opetelleensa laulamaan kertosäkeitä itse. Hän pohtii, ovatko muutkin räppärit alkaneet laulaa enemmän hänen ansiostaan.
– Räppärit ovat alkaneet laulaa. On sitä jengi ennenkin tehnyt, mutta olen ehkä vaikuttanut siihen vähän, kun aloin alusta asti tehdä lauluosuuksia itse jo Rullaa-biisistä lähtien. Ehkä jengi on siitä keksinyt, että ne kannattaa tehdä itse.
INSTA
Jos kuva ei näy, voit katsoa sen täältä.
Festarikesä on palauttanut Nikke Ankaran niin sanottuun biletysvaihteeseen. Hän muistelee aikaa, jolloin vietti puoli vuotta täysin selvin päin.
– Nyt festarikesän aikana olen bailannut jengin kanssa. Tossa hetki sitten oli aika rankkaa, joten olen päättänyt ottaa vähän iisimmin loppukesän. Ei lähtisi joka paikassa bailaa ihan täysillä, kun joskus pitäisi nukkuakin.
”Käyn psykiatrilla säännöllisesti”
Vuoden 2014 lopulla kohistiin, kun Nikke Ankara katosi. Päihdeputken päätteeksi hän katosi tietämättömiin. Miestä etsivät niin poliisit, läheiset, sukulaiset ja media. Lopulta hän ilmoittautui itse poliisille ja hankki apua mielenterveysongelmiinsa.
– Nyt pitää vaan pitää pää kasassa. Minulla on onneksi paljon frendejä ja paljon ihmisiä, joiden kanssa juttelen. Käyn vielä psykiatrilla säännöllisesti. Yritän pitää pahat ajatukset poissa.
Ankarasta tuntuu siltä, ettei hän jaksaisi muistella vuoden 2014 talven tapahtumia enää. Hän myöntää saavansa yhä ahdistuskohtauksia.
– Olen jo niin paljon puhunut siitä – kyllästymiseen asti. Minulla oli siitä selvittyäni niin vahva olo kerättyäni itseni kokoon. Nyt se aihe ahdistaa. En halua jauhaa ja muistella sitä.
Psykiatrilla käyminen ja läheiset pitävät Ankaran raiteillaan. Hänestä huokuu siitä huolimatta se, että räppäri tekee töitä pysyäkseen itselleen asettamassa kurssissa.
– Kaikki on nyt hyvin, mutta ahdistuskohtauksia tulee. Ei haluaisi velloa niissä jutuissa enää, vaan päästä siitä yli.
– Se oli ihan hyvä, että rehellisesti kerroin niistä asioista sen jälkeen. Moni on saanut siitä apua sen suhteen, ettei toivoa kannata ikinä menettää. Kaikki on kuitenkin tässä elämässä väliaikaista.
Nikke Ankaran mukaan niin sanottu ”sekoiluvaihe” pysäytti hänet.
– Sellaisessa tilanteessa ihmisen kehitys pysähtyy. Palasin tosi paljon ajassa takaisin. Jouduin opetella kaiken uudestaan. Kyllä sitä on kasvanut paljon. Olen kyllä edelleen ihan rämäpää. Pitäisi ottaa iisimmin noita keikkareissuja.
Räppärin mukaan mielenterveysongelmista kärsivien kannattaisi ehdottomasti hakea apua. Hän kannustaa myös julkisuudenhenkilöitä kertomaan avoimesti niistä, sillä he voivat siten auttaa muita.
– Jos jollain julkkiksella vaikka on mielenterveysongelmia, niin kyllä se on siistiä, jos hän tsemppaa jengiä niissä jutuissa. Surullista, että se on yhä tabu, eikä siitä uskalleta jauhaa. Mielestäni tommoisista pitäisi pystyä rehellisesti puhumaan. Se on nimittäin tosi yleistä.
"Värifilmi-biisi on auttanut monia"
Nikke Ankara teki vuoden 2014 burn outistaan myös kappaleen Värifilmi, jossa solistina vierailee Happoradio-yhtyeestä tuttu Aki Tykki.
–Se biisi on auttanut monia. Olen saanut siitä todella paljon hyvää palautetta.
Aki Tykki ei ollut aiemmin ollut mukana räp-kappaleella. Siitä syystä Ankara tiimeineen halusikin juuri Happoradio-solistin mukaan biisille. Räppäri on edelleen kappaleeseen hyvin tyytyväinen.
– Lähetimme Henkan (MGI) kanssa ne räpit Akille ja hän tykkäsi siitä biisistä paljon. Aki Tykki ei tykkää semmoisesta kukkoiluräpistä ollenkaan. Tämä oli sikäli erilainen biisi, koska kerron siinä heikkouksistani. Aki syttyi siitä rock-melankoliasta.
– Se on rauhallinen jäbä, mutta sitten kun se meni sinne mikkikoppiin, niin se onkin ihan superstara. Mulla tuli studiossa kylmät väreet ja tajusin siinä vaiheessa, että siitä biisistä tulee kova.
Värifilmi on kappale, joka Nikke Ankaran mukaan on herättänyt paljon tunteita. Hän haluaisi kuitenkin luoda enemmin positiivisia tunteita musiikillaan kuin alakuloisia.
– Haluisin, että jengillä on hyvä olla. Mutta niitä negatiivisiakin pitää tehdä. Se on terapiaa minulle ja muillekin.
”Olen renttu, ujo ja epävarma”
Nikke Ankara kokee olevansa helposti lähestyttävä ihminen faneilleen. Hän yrittää kohdella ihmisiä tasa-arvoisesti ja ottaa kaikki huomioon.
– Olen jollain tapaa samaistuttava tyyppi. Olen renttu, ujo ja epävarma. Toki niihin kukkoiluihinkin voi samaistua, mutta olen enemmän semmoinen kansan mc. Käyttäytymiseni ei ole semmoista staramaista. Otan ihmiset huomioon ja kohtelen ihmisiä hyvin, enkä diivaile.
Nikke Ankaran mukaan räppimusiikki on tällä hetkellä suomalaisessa musiikkikentässä poppia. Hän kiittelee suomiräpin uranuurtajia siitä, että hän on vanavedessä päässyt mukaan.
– Se on nyt suosituinta musiikkia ja koko kansan musaa. Olen syntynyt hyvään aikaan, kun isommat artistit ovat raivanneet tien valmiiksi. Epäreiluakin, kun Nikke Ankara tulee ja korjaa hedelmät, mutta kyllä minäkin olen sen työni tehnyt tämän eteen kymmenen vuoden aikana.
”En pysty sanomaan, jos joku on todella huono”
Nikke Ankara oli nuorempana räppäillyt paljon ja kerran hänen ystävänsä päättivät kuvata, kun hän räppäsi. Tästä alkoi Ankaran musiikkiura.
– Tehtiin muutamat videot. Kaverit suostuttelivat todella paljon, ennen kuin suostuin siihen, että yksi video laitetaan YouTubeen. Siitä tykättiinkin todella paljon. Sitten aloin käydä räppibattleissa. Sen jälkeen löytyi managerini ja keikkamyyjä. Henkka (MGI) oli nähnyt videoita ja pyysi minut studiolle. Siitä se lähti.
Tuottaja ei kuitenkaan hyväksynyt nuoren räppärin ensimmäistä vedosta. Nikke lähetettiin studiolta kotiin tekemään paremmat riimit.
– Henkka halusi mukaan enemmän sitä battle-meininkiä. Lopulta syntyi Rullaa-biisi, joka on nyt myynyt platinaa.
Jos kuva ei näy, voit katsoa sen täältä.
Nikke Ankara kehottaa räppiurasta haaveilevia treenaamaan paljon.
– Räppäisi vaan niin kauan himassa, että on oikeasti hyvä. Sitten voisi alkaa julkaisemaan juttuja. Olen itse todella onnekas, että olen päässyt Henkan kanssa tekemään. Ei kaikilla ole Suomen parasta tuottajaa takanaan. Neuvon tekemään niitä videoita.
Moni on lähettänyt myös Ankaralle räppivideoita. Hän antaa myös palautetta videoitaan lähettäneille.
– Olen siinä mielessä vähän nössö, etten voi sanoa, jos jonkun video on todella huono. Kehun mieluummin niitä, jotka on hyviä kuin lyttään. Minun vaikea sanoa, että joku on ihan skeida.
Hän kokee olevansa onnekas löydettyään aikaisessa vaiheessa oikeat ihmiset taustalleen.
– Kunhan saan pitää samat tyypit, kenen kanssa nyt olen tehnyt musaa, niin tulen tekemään todella isoja juttuja vielä.
”Pyysin Cheekin nimmarin jo junnuna”
Haaveissa Ankaralla on myös jäähallikeikat ja stadionkeikat. Hän on kuitenkin julkaissut vasta yhden pitkäsoiton. Ankaran kappaleiden soittokerrat ovat kuitenkin huimia. Räppärin Ettei nyt vaan sattuis mitään -kappaletta on kuunneltu Spotifyssa lähes kuusi miljoonaa kertaa.
– Onhan noilla festareilla ollutkin jollain keikoilla yhtä paljon jengiä kuin Hartwalille mahtuu. Täytyisi varmaan noilta isoilta pojilta kysyä neuvoa, että miten se toimii.
Jos kuva ei näy, voit katso sen tästä.
”Isoista pojista” esikuvakseen Nikke Ankara mainitsee Cheekin. Ankara muistaa pyytäneensä Cheekin eli Jare Tiihosen nimikirjoitusta jo nuorena poikana Lahdessa. Räppäreillä on kymmenen vuoden ikäero.
– Fiilasin sitä jo ihan junnuna. Sain hänen nimmarinsa joskus tosi pienenä. Varsinkin näiden viime vuosien aikana, kun on seurannut, miten hän teki itsestään superstaran, niin se on todella inspiroivaa ja motivoivaa. Haluan ottaa kaiken opin, mitä häneltä saan. Toivottavasti pääsen vielä tekemään musiikkia hänen kanssaan.
Kun räppäri rentoutuu hän käy kavereiden kanssa syömässä, pelaa Playstationilla, kuuntelee musiikkia ja katselee tv-sarjoja. Nikke Ankara matkustelisi mielellään, mutta hän kärsii lentopelosta. Tästä syystä reissaaminen on jäänyt vähemmälle.
– Säästyypähän rahaa, räppäri kuittaa hymyillen.