Raskaudenkeskeytysten määrään pientä kasvua viime vuonna – Lääkäriliitto ajanut maksutonta ehkäisyä: "Pitäisi pyrkiä siihen, ettei ei-toivottuja raskauksia tulisi"

Raskaudenkeskeytysten määrä kasvoi viime vuonna 3,5prosenttia vuoteen 2021 verrattuna, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Vuonna 2022 tehtiin noin 7  900 raskaudenkeskeytystä eli noin seitsemän keskeytystä tuhattahedelmällisyysikäistänaista kohti.

Keskeytysten määrä väheni vuonna 2021 poikkeuksellisen paljon. Vuonna 2022 tapahtunut pieni kasvu ei siksi yllätä THL:n erityisasiantuntijaa Anna Heinoa.

–  Oletamme, että vuoden 2021 laskun taustalla olivat koronarajoitukset, vähentyneet ihmiskontaktit ja sen myötä vähentyneet ei-toivotut raskaudet. Koronasulku ei tiettävästi vaikuttanut itse raskaudenkeskeytysten saatavuuteen, Heino kertoo STT:lle.

Eniten keskeytyksiä tehtiin 20–24-vuotiaille.

Hyvinvointialueilla ilmaista ehkäisyä on tarjolla vaihtelevasti. Joillain alueilla tarjotaan ilmaista ehkäisyä esimerkiksi vain alle 20-vuotiaille ja joillain esimerkiksi alle 25-vuotiaille. Heinon mielestä keskeytysten määrä 20–24-vuotiaiden keskuudessa korostaa tämän ikäryhmän tarvetta ehkäisypalveluille ja niiden saatavuudelle.

Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen kertoo, että liitto on ajanut maksutonta ehkäisyä alle 25-vuotiaille valtakunnan tasolla vuosikausia.

–  Pitäisi pyrkiä siihen, ettei ei-toivottuja raskauksia tulisi. Jos raskaus täytyy keskeyttää muista kuin terveydellisistä syistä, on se ikään kuin terveydenhuollon epäonnistuminen. Maksuton ehkäisy on yksi tapa ratkaista tätä ongelmaa.

Lue myös: Enkelintekijät tappoivat sikiöitä sukkapuikolla – lääkäri Pekka Raudaskoski näki omin silmin laittomien aborttien tuhot

Teini-ikäisillä abortit vähentyneet

Alle 20-vuotiaille tehtyjen raskaudenkeskeytysten määrä on puolestaan vähentynyt 2000-luvulla. Heinon mukaan syy sille on monen asian summa.

–  Kouluissa terveystieto on nykyään pakollista. Internetistä on helppo löytää tietoa, ja osa hyvinvointialueista tarjoaa maksutonta ehkäisyä nuorille. Myös keskustelukulttuuri ja seksuaaliterveyskäyttäytyminen ovat kehittyneet, jos vertaa esimerkiksi 20 vuoden takaiseen.

Vaikka alle 20-vuotiaiden raskaudenkeskeytysten määrät ovat vähentyneet, Heino toivoo, että terveydenhuollon kentällä panostus jatkuu.

–  Aina tulee uusi sukupolvi nuoria. Se on jatkuvaa työtä, johon täytyy panostaa. Ei voi tuudittautua tyytyväisyyteen.

Lue myös: Abortti jakaa mielipiteitä myös Suomessa: Kokoomus tukee lainsäädännön päivittämistä, KD lisäisi ehkäisyä

Lakiuudistus säästää resursseja

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituskaudella Suomen aborttilainsäädäntöä uudistettiin. Lakimuutoksen myötä ennen 12. raskausviikon loppua tehtävissä aborteissa ei jatkossa enää tarvita kahden lääkärin lupaa raskaudenkeskeytykselle eikä sille tarvitse esittää erillisiä perusteita.

–  Lähtökohtaisesti uudistus mahdollistaa terveydenhuollon resurssien säästymistä, koska raskaudenkeskeytykseen ei tarvita enää kahden lääkärin lausuntoa. Toivottavasti lakiuudistuksen myötä vapautuvat resurssit kohdennettaisiin yhä ehkäisyneuvontaan ja sen saatavuuteen, eikä vapautuvia resursseja siirrettäisi muualle, Heino sanoo.

Uusi raskaudenkeskeytyslaki vastaa Pärnäsen mukaan Lääkäriliiton ajamaa näkemystä.

–  Vaikka lainsäädäntö edellytti tällaisten sosiaalisten syiden toteamista ja kirjaamista, tosiasia on, että raskauden keskeytys on ollut vuosikymmenien ajan raskaana olevan tahdosta kiinni. Hyvä, että se on nyt lainsäädäntöön tullut, niin tästä päästään eroon.

Lakimuutoksella ei muuteta sääntelyä kahdennentoista raskausviikon jälkeen tehtävissä keskeytyksissä. Esitys hyväksyttiin eduskunnassa viime lokakuussa äänin 125–41, ja laki tulee voimaan 1. syyskuuta.

Tällä hetkellä valtaosa keskeytyksistä tehdään sosiaalisin perustein, ja vuonna 2021 lähes kaikki keskeytykset toteutettiin lääkkeellisesti.

Lue myös: Suurin osa Suomen alle 25-vuotiaista saa tällä hetkellä maksuttoman ehkäisyn THL:n uuden kokeilun ansiosta – "Lisää sitoutumista"

"Lääkäri on lähtökohtaisesti palveluammatti"

Aborttikeskustelu on noussut hallitusneuvotteluiden myötä taas esiin. Liikkeellä on ollut ristiriitaista tietoa siitä, missä määrin neuvotteluissa on ollut esillä terveydenhuollon henkilökunnan oikeus kieltäytyä raskaudenkeskeytyksistä omaantuntoon vedoten ja asian mahdollinen kirjaaminen lainsäädäntöön. Tällä hetkellä omantunnonvapaus toimii suosituspohjaisesti.

Pärnänen kertoo, että hänen urallaan Lääkäriliitossa ei ole viidentoista vuoden aikana tullut vastaan tapausta, jossa olisi tullut ongelmia omantunnonvapauden toteuttamisessa ilman lainsäädäntöä.

–  Jos oma vakaumus estää raskaudenkeskeyttämisen tekemisen lääkärin ammatissa, silloin työnjohto ohjaa sen toiselle kollegalle. Kyse on normaalista kollegiaalisuudesta, jossa kunnioitetaan jokaisen vakaumusta. Sen mukaisesti työt sitten järjestetään.

Suositukseen on myös kirjattu, että lähtökohtaisesti ei pitäisi hakeutua aloille tai sellaisiin työtehtäviin, jossa tämä asia toistuvasti tulisi esille.

–  Eihän se ole tarkoituksenmukaista. Erikoisalaa valitessa täytyy arvioida myös omat rajoitteet ja vakaumukseen liittyvät kysymykset. Lääkärin ammatti on kuitenkin palveluammatti, Pärnänen sanoo.

Lue myös: Tehy ei halua hoitajille oikeutta kieltäytyä abortin tekemisestä

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Katso myös: Neuvotellaanko hallitusneuvotteluissa abortista?