Rautarouva jakoi Britannian kahtia

Margaret Hilda Roberts syntyi kauppiasperheeseen lokakuussa 1925. Granthamin pikkukaupungista Margaret ponnisti Oxfordin kuuluun yliopistoon. Hän sai kemistin ja oikeustieteilijän koulutuksen.

Kemistinä hän kuului tutkijaryhmään, joka keksi pehmiksen. Jäätelöön lisättiin ilmaa niin, että raaka-aineita tarvittiin aiempaa vähemmän.

Tiukka kulukuuri oli Thatcherin reseptinä myös politiikassa. Margaret Thatcher valittiin pääministeriksi 1979. Asettuessaan Downing Street kymmeneen hän lupasi tuoda sopua ristiriitojen keskelle, parantaa haavoja ja toimia kaikkien hyväksi. Nämä Franciscus Assisilaisen sanat kuvastavat hyvin sitä messiaanista kiihkoa, millä Thatcher uskoi pelastavansa Brittein saaret.

Pääministeri Thatcherin mielestä pelastuksen avain oli markkinatalous. Hän ajoi tiukkaa rahapolitiikkaa, yksityisti valtion monopoliyrityksiä, kuten telelaitoksen. Hän purki sosiaaliturvaa, nitisti ammattiyhdistysliikettä, ja muovasi verotusta suosimaan pienyrittäjiä. Rautarouvan hallituskauden aikana yksityisasuntojen ja osakkeiden omistajien määrä lisääntyi nopeasti. Nämä herrahississä kohonneet kansalaiset huusivat suosiotaan Thatcherille. Heidän äänillään konservatiivit johtivat maan politiikkaa.

Tehokuuri toi köyhyyttä

Kaikki eivät kuitenkaan hyötyneet talouden tehokuurista. Työttömien määrä nousi rajusti, kerjäläiset ilmestyivät metrotunneleihin. Koulutuksen ja terveydenhuollon taso laski. Yhä useamman mielestä Thatcher oli menettänyt kosketuksen todellisuuteen. Thatcherin vastainen mieliala purkautui suuriin mielenosoituksiin, joissa vastustettiin uutta kunnallisveroa. Hallitusta alettiin arvostella myös konservatiivien vahvoilla tukialueilla.

Myös Eurooppa-politiikka repi konservatiivipuoluetta. Kaikki eivät nähneet Brysseliä ja rahaliittoa arkkivihollisina, kuten Thatcher. Rautarouva oli myös ennättänyt talloa yhä useampien konservatiivien varpaille, synnyttäen oppositiomielialaa.

Lopulta entinen puolustusministeri Michael Heseltine asettui Thatcherin vastaehdokkaaksi puolueen johtoon. Thatcher ei arvannut mittauttaa suosiotaan vaalissa, vaan luopui asemastaan yhdentoista pääministerivuoden jälkeen. Hänelle annettiin vain neljä päivää aikaa poistua virka-asunnostaan.

Flirttiä Bushin ja Gorbatshovin kanssa

Margaret Thatcher jää historiankirjoihin pisimpään 1900-luvulla vallassa pysyneenä brittipääministerinä ja puoluejohtajana, jonka luotsaamana konservatiivit voittivat enemmistön alahuoneen paikoista kolmissa peräkkäisissä vaaleissa. Hän mullisti brittitalouden rakenteita, ja jakoi kansan entistä selvemmin kahtia. Ulkopolitiikan saralla hän johti taistelua Euroopan Yhteisön yhdentymiskehitystä vastaan, ja kävi myös nopean ja voitokkaan sodan Falklandissa. Hämmästyttävällä tavalla hän pystyi poliittiseen flirttiin sekä presidentti GeorgeBushin ja Ronald Reaganin että presidentti Mihail Gorbatsovin kanssa.

Menetettyään nopeasti asemansa Thatcher oli (konservatiivisen puolueen lehdistösihteerin mukaan) kuin "äkillisesti pyörätuoliin joutunut huippu-urheilija". Hän toipui kuitenkin pian yllättävästä iskusta ja jatkoi taisteluaan muun muassa perustamalla Thatcher-säätiön ja kiertämällä luennoimassa. Hän jatkoi työtään myös brittiparlamentin ylähuoneessa, saatuaan paronittaren arvon.

Viimeisinä vuosinaan Thatcher kärsi dementiasta. Hänen tyttärensä mukaan paronitarta jouduttiin toistuvasti muistuttamaan siitä, että hänen Denis-miehensä kuoli vuonna 2003.

Thatcherin ura ja elämä oli äskettäin tapetilla Phyllida Lloydin ohjaamassa elämäkertaelokuvassa Rautarouva (The Iron Lady) Elokuvassa Thatcheriä näytteli Oscar-palkittu Meryl Streep. Suomessa elokuva sai ensi-iltansa 27. tammikuuta 2012.

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat