Ravintola-alan etujärjestön mukaan valtion suora tuki on välttämätön alan selviytymiseksi ja työpaikkojen turvaamiseksi. Järjestö myös tunnustaa, että se voi tarkoittaa tuen väärinkäyttöä.
– Olemme arvioineet, että tuen pitäisi olla huhti-toukokuussa 350 miljoonaa euroa tai enemmän, Matkailu- ja ravintola-alan yrityksiä edustavan MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo STT:lle.
Tuen pitäisi olla mahdollisimman suoraa. Nopeus on Lapin mukaan tärkein asia kassakriisistä kärsivää alaa tukiessa ja mahdolliseen vilppiin tulee puuttua jälkikäteen valvonnalla.
– Ylivoimainen enemmistö tuesta menee juuri niin kuin pitääkin.
Hallitus kertoi perjantaina valmistelevansa tukea ravintola-alalle, jonka toimintaa on rajoitettu. Tuki huomioi alan kiinteät kulut sekä henkilöstön uudelleenpalkkaamisesta aiheutuvat menot. Lapin mukaan se auttaisi alaa sekä akuutissa kassakriisissä heti että toimintannan uudelleenkäynnistämisessä.
Hallituksen on tarkoitus viedä asiasta esitys eduskuntaan mahdollisimman pian.
Yrittäjät huomioisi myös tapahtumanjärjestäjät
Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismasen mukaan ravintola-alan ohella erillistä tukea pitäisi harkita tapahtumanjärjestäjille, jotka ovat myös joutuneet sopeutumaan viranomaismääräyksiin. Esimerkiksi moni kesän festivaali on ilmoittanut peruutuksista tälle vuodelle.
– Jos päädytään jollain kriteereillä ravintoloiden auttamiseen, en näe mitään perustetta, miksi tapahtumajärjestäjiä ei kohdeltaisi tasa-arvoisesti, Kuismanen sanoo.
Ravintola-alalle ehdotetun tuen tulisi olla hänen mukaansa mahdollisimman suora. Tällöin ehtoja tuen saamiselle olisi vähemmän, ja yritykset saisivat päättää sen käytöstä vapaasti tarpeittensa mukaan.
Mahdollisia väärinkäytöksiä voisi Kuismasen mukaan ehkäistä jälkikäteistarkastuksilla, joissa yritysten pitäisi osoittaa niiden liikevaihdon heikentyneen selvästi koronakriisin vuoksi. Jos yritys ei pystyisi osoittamaan selkeää vähentymistä, sen pitäisi palauttaa saamansa yleistuki.
Elinkeinoelämä kaipaa yleistukia
Hallituksen perjantaina kertomaa alv-järjestelyä Kuismanen pitää selkeänä ja sanoo sen helpottavan yritysten kassatilannetta. Hallitus valmistelee esitystä alkuvuonna maksettujen arvonlisäverojen palauttamisesta yrityksille. Kyse on lainasta, joka pitäisi maksaa takaisin kahdessa vuodessa korkoineen.
– Alv tulee direktiivin mukaan aina kerätä ja sillä on tietyt alarajat. Alvien totaalinen anteeksianto ei ole ymmärtääkseni mahdollista, Kuismanen sanoo.
Suomen Yrittäjät kaipaa yhä yleistukea kaikille yrityksille. Se ehdottaa edelleen, että valtio hoitaisi määräajan yritysten sosiaalivakuutusmaksuja.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) puolestaan on muiden yritysjärjestöjen kanssa ehdottanut mahdollisuutta takautuvaan tappiontasaukseen. Siinä viime vuonna voittoa tehnyt, mutta tälle vuodelle tappiota ennustava yritys saisi palautuksia viime vuonna maksetuista veroista. Tuki kohdistuisi kaikkiin yrityksiin alasta riippumatta.
– Järjestelyyn ei siis sisältyisi mitään normaalista verotusmenettelystä poikkeavaa väärinkäytöksen mahdollisuutta, joten siksikin se olisi erinomainen tapa tukea yrityksiä, EK:n pääekonomisti Penna Urrila sanoo.