Valokuvaaja Risto Luonema laittoi huutokauppaan myyntiin Reidar Särestöniemeltä lahjaksi saamansa maalauksen 75 000 euron hintaan.
Heliotrooppinen maalaus on tehty päivälleen viisikymmentä vuotta sitten.
Louneman mukaan alkuun kateelliset väittivät maalauksen maalien rapisevan, mutta näin ei ole tapahtunut. Taulu on ollut esillä Louneman kodin paraatipaikalla.
– Heliotrooppinen syntyi sellaisessa Reidarin tunnepuuskassa, jonka hän koki meidän yhteisnäyttelyn seurauksena. Näyttelyssä oli Reidarin töitä ja minun ottamiani valokuvia Reidarista. Meidän näyttely oli tapaus Rovaniemellä, muistelee valokuvaaja Risto Lounema.
Runsaasti Reidarinkin toivomaan julkisuutta saaneen näyttelyn jälkeen Lounema sai pyynnön lähteä saunomaan Kautoseen.
– Tuumasin, että hyvänä siellä on aina pidetty. Käydään saunassa ja 'hetteessä', joten lähdimme taksilla Särestöön.
Illalla Reidar meni salaperäiseksi ja pyysi veljeään Anttua hakemaan aitasta maalauspohjan.
– Varhain aamulla Reidar nousi ylös ja istui kiikkutuoliin katsomaan maalauspohjaa. Hän teki pitkän töitä ja seuraavana aamuna taulu vaati enää muutaman viiksiviivan, jotka Reidar pursotti suoraan maalituubista. Taulu onkin oikeastaan kolmiulotteinen, toteaa Lounema.
Luoneman arkistoissa on runsaasti kuvia Reidarista.
Lounema kertoo olleensa takapiruna ja pyytäneensä Reidaria signeeraamaan työn päivämäärällä ja Reidar Heliotrooppisella, josta olimme monta päivää puhuneet.
– Tietääkseni tämä on ainut työ, joka on näin signeerattu. Heliotrooppinen liittyy avaruuteen, josta olimme monta päivää puhuneet. Helios on aurinko, joka häntä kiehtoi. Hänellä oli muitakin kavereita luonnonilmiöistä kuten ruska, joita mielikuvitus ruokki. Tämä kertoo hänen intiimistä suhteestaan luontoon, jonka syntyminen vaatii luonnon keskellä elämistä.
Lounema on käynyt viime aikoina läpi valokuva-arkistojaan, joten hän päätti myydä valokuviaan ja luopua maalauksesta, koska hautaan hän ei taulua saa mukaansa.
Särestöniemen hinnat moninkertaistuneet
Suomessa on runsaasti valveutuneita taiteenostajia, joten tunnetuimpien taitelijoiden maalauksista maksetaan satoja tuhansia euroja huutokaupoissa.
Särestöniemen tauluista on viime vuosina maksettu noin 80 000 euroa.
Tänään pidetyssä teemahuutokaupassa oli myynnissä Reidar Särestöniemen taulu 75 000 eurolla.
– Reidar on sen verran yllätyksellinen, että ihan mahdoton sanoa löytyykö ostaja. Maksaako joku tämän, pohtii Lounema.
Särestöniemen taulujen hinnat ovat moninkertaistuneet viime vuosina, kun nuoremmat sukupolvet ostavat modernimpaa taidetta. Perinteiset maisemamaalaukset eivät ole enää niin haluttuja.
Taulujen hintoja nostavat tämänkaltaiset hyvät tarinat.
Viitisen vuotta sitten Särestöniemen hinnat liikkuivat parinkymmenen tuhannen euron kieppeillä, mutta viime vuosina hinnat ovat nousseet moninkertaisesti, kertoo Nieminen.
– Se, mikä tietyllä hetkellä on kovassa kurssissa niin, se vaihtelee jopa huutokaupasta toiseen. Semmoinen perinteinen suomalainen taide ei ole ollut niin kysyttyä, ja nyt modernimpi on nousussa, sanoo intendentti Jaakko Nieminen Hagelstamilta
Pitkään huutokauppojen kalleimpien maalausten hintoja on dominoinut Suomen kultakauden maalareiden työt, joista ulkomailla on maksettu jopa miljoonia.
Top3 kotimaiset maalaukset Hagelstamilla:
1. Eero Järnefelt – 630 000 euroa vuonna 2008
2. Helene Schjerfbeck – 445 000 euroa vuonna 2017
3. Ellen Thesleff – 245 000 euroa vuonna 2016
Ostaminen tapahtuu yhä useimmin livehuutokaupassa verkon kautta. Näissä kuukausihuutokaupoissa myydään satoja tauluja. Edullisimmillaan Särestöniemen grafiikkatyön olisi maaanantaina saanut alle 500 eurolla.
Tässä Reidar istuu ateljeessaan. Hänen takanaan on Luonemalta lahjaksi saatu kuuvalokuva. Kuu kiehtoi Luoneman mukaan Reidaria.
Särestöniemen huutokaupassa salissa paikalla oli vain kolme ihmistä, mutta livehuutokauppaa seurasi satakunta.
– Valokuvat menivät hyvin kaupaksi, mutta emme saavuttaneet Louneman asettamaa lähtöhintaa. Paras tarjous oli tällä kertaa 60 000 euroa. Huutokaupan päätyttyä kyselyitä ja tarjouksia on tullut lisää, joten voi olla, että kauppa vielä syntyy, pohtii meklari Michael Snitt Hagelstamilta.