René Fasel paljasti: NHL-pelaajien olympialaisiin osallistuminen lähellä toteutumista

Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n puheenjohtaja René Fasel paljasti sunnuntaina tiedotustilaisuudessa Latvian Riiassa, että NHL-pelaajien osallistuminen ensi vuonna pelattaviin talviolympialaisiin on hyvin lähellä toteutumista. Faselin mukaan päätöksiä saatetaan tehdä jo ensi viikolla.

Fasel piti sunnuntaina MM-kisojen tiedotustilaisuuden Latvian jääkiekkoliiton puheenjohtajan Aigars Kalvitisin kanssa. Tilaisuudessa Fasel antoi päivityksen kuumaan perunaan, mikä on liittynyt vuonna 2022 Kiinan Pekingissä käytäviin talviolympialaisiin.

Ovatko NHL-pelaajat mukana vaiko eivät?

– Olemme olleet viimeisten kuuden viikon aikana tiiviisti yhteyksissä NHL:n, NHLPA:n (pelaajayhdistys), kisajärjestäjien ja KOK:n (kansainvälinen olympiakomitea) kanssa. Olemme paineiden alla, koska päätöksille ei ole asetettu mitään takarajaa. Samaan aikaan NHL sekä eurooppalaiset liigat haluavat vastauksia, koska heidän pitää rakennella jo ensi kauden ohjelmia. Uskoisin, että teemme päätöksiä ensi viikolla tai vähän sen jälkeen, Fasel pohjusti ja paljasti perään:

– Olemme hyvin lähellä yhteisymmärrystä, mutta se ei ole valmis vielä. Meidän pitää käydä vielä yksityiskohtia läpi.

– Toivomme, että saamme NHL-pelaajat mukaan Pekingiin. Minulle olympialaiset tarkoittavat sitä, että maailman kaikki parhaat urheilijat ovat mukana. Niin se pitää olla jatkossakin. En sano, että Etelä-Korean olympialaisissa oli mitään ongelmia, mutta tarvitsemme turnauksen, missä kaikki parhaat ovat läsnä. Teemme kovasti töitä ja yritämme tarjota positiivisia uutisia hyvin piakkoin, Fasel totesi.

Fasel viittasi vuoden 2018 talviolympialaisiin, joissa ei nähty ollenkaan NHL-pelaajia. NHL ja KOK eivät päässeet tuolloin yhteisymmärrykseen muun muassa vakuutuspolitiikasta.

NHL-pelaajat nähtiin olympialaisissa viimeksi vuonna 2014, jolloin Leijonat nappasi pronssia Venäjän Sotshin kisoista.

Ongelmia sääntelyjen kanssa

Jääkiekon tämän kevään MM-kisojen iso puheenaihe on liittynyt rajoituksiin. Kisoissa on käytetty niin sanottua kuplamenetelmää, mikä on tarkoittanut sitä, että pelaajat, valmentajat ja muut otteluissa toimivat toimihenkilöt sijoitettiin erilleen muista – valvottujen olosuhteiden alle. Kaikki turnauksessa mukana olleet joukkueet asuivat samassa hotellissa, mistä ei saanut poistua kuin suoritepaikoille.

– 62 peliä pelattu ja kaksi jäljellä. Kuplassa ei ole havaittu yhtään positiivista tartuntatapausta. Pitää kiittää Latvian jääkiekkoliittoa, koska maassa oli omat poliittiset jännitteet kisojen alussa. Siitä huolimatta kaikki on sujunut hyvin, Fasel totesi.

Latvian jääkiekkoliiton puheenjohtajan Aigars Kalvitsin mukaan kisat valmisteltiin skenaarioon, jossa paikan päälle ei odotettu ollenkaan yleisöä.

– Se oli lähtötilanne helmikuussa, kun aloitimme valmistelut. Yleinen tilanne meni Euroopassa parempaan suuntaan, minkä myötä aloitimme neuvottelut Latvian hallituksen kanssa. On tietenkin harmi, etteivät he pystyneet tekemään yleisöön liittyviä päätöksiä siinä ajassa, mitä odotimme. Päätöksiä tehtiin vasta kun turnaus oli jo käynnissä, Kalvits mietti.

Yleisö on saanut tulla halleihin 1. kesäkuuta alkaen. Tähän mennessä ainoastaan Latvian ja Saksan alkusarjan ottelussa on nähty isompi yleisöryntäys.

Kommentti: Jääkiekon MM-kisat tarjosivat kaksi isoa opetusta – toinen niistä ei saa enää ikinä toistua

Kalvitsin mukaan yleisöpulan takana ovat sääntelyongelmat.

– Iso ongelma oli se, että Latvian hallitus otti käyttöön QR-koodit, jotka EU on ottamassa käyttöön vasta heinäkuun alussa. Latviassa ne päätettiin valjastaa käyttöön jo nyt, kesäkuun alussa. Olimme tilanteessa, jossa vain latvialaisilla oli sauma ostaa lippuja. Eikä edes heillä kaikilla. Se on se syy, miksi meillä on ollut niin vähän yleisöä. Pitää muistaa, ettemme edes odottaneet yleisöä paikalle alkuperäisissä suunnitelmissa. Olosuhteet ovat olleet hyvin haastavat, Kalvits myöntää.

Jääkiekon tämän kevään MM-finaalissa kohtaavat Suomi ja Kanada. Pronssiottelussa vastakkain ovat puolestaan USA ja Saksa.