Pääministeri Juha Sipilän (kesk) palkkamalttivaatimuksesta ei ole ollut mitään hyötyä, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoo.
Rinne viittaa Helsingin Sanomien uutiseen, jonka mukaan toimitusjohtajien palkat ja bonukset kasvoivat vuonna 2014 viisi kertaa niin paljon kuin palkansaajien ansiot keskimäärin.
– En ole varmasti ainoa suomalainen, jolta meni aamukahvit väärään kurkkuun tänä aamuna lueskellessani Helsingin Sanomia. Lehden tekemän selvityksen perusteella näyttää siltä, ettei pääministeri Sipilän palkkamalttivetoomuksesta ole ollut mitään hyötyä. Päinvastoin. Toimitusjohtajien keskimääräiset palkat ja bonukset ylittivät ensimmäisen kerran miljoonan euron rajan, Rinne kirjoittaa tiedotteessaan.
Rinteen mukaan verotus on ainoa keino tasata palkansaajien ja toimitusjohtajien välistä kuilua.
– Hallitus teki suuren virheen, kun se päätti, ettei se käytä veroelementtiä yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden lisäämiseen. Helpoin keino tasata nollakorotuksilla toimeentulevien palkansaajien ja miljoonapalkkioita nauttivien toimitusjohtajien välistä kuilua on verotus.
– Etuisuuksiin liittyvä ahneus heikentää oikeudenmukaisuuden tunnetta yhteiskunnassamme. Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että hyvä työ palkitaan. Nyt suurimpien bonuksien saajien joukko koostuu sellaisista toimitusjohtajista, jotka ovat viime vuosien aikana irtisanoneet tuhansia suomalaisia. Tämä ei ole millään mittarilla mitattuna hyvää työtä.
"Mikäli ei toimita, hallituksen hyvä työ valuu hukkaan"
Rinne mainitsee esimerkkinä Rautaruukin entisen toimitusjohtajan Sakari Tammisen, jonka bonus nousi kerralla 500 prosenttia. Rinteen mukaan yhtiö ei välitä talouspoliittisen ministerivaliokunnan kannanotosta vuodelta 2012, jossa pyrittiin rajaamaan valtio-omisteisten yhtiöiden johdon palkkioita.
– Mikäli hallitus ei toimi asian suhteen, kaikki se hyvä työ, mitä edellinen valtion omistajaohjausministeri Sirpa Paatero teki esimerkiksi Fortumin yhteydessä, uhkaa valua hukkaan. SDP:n suhtautuminen johdon palkitsemiseen on tältä osin tiukempi kuin hallituksen.
Rinne kirjoittaa, että palkansaajapuoli on jo aiemmin edellyttänyt uudistusten suhteen tasapuolisuutta eri osapuolten kesken.
– Tasapuolisuutta ei ole se, että UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen saa yli 2,5 miljoonaa euroa palkkaa, jos hänet irtisanotaan.