"Rintamaito on lapsen eväs" – Tätä mieltä äidit ovat julkisesta imetyksestä!

AVAn Erilaisten äitien viikkokysymys pureutui tällä kertaa imettämiseen: me halusimme tietää, mitä mieltä äidit ja tulevat äidit ovat rintaruokinnasta. Miltei 43 prosenttia vastaajista kertoi imettävänsä ja noin 34 prosenttia imettävänsä kodin lisäksi myös julkisilla paikoilla. Ainoastaan 13 prosenttia kertoi, ettei imettäisi kuin kotonaan, ja 7 prosenttia ei imettänyt laisinkaan.

Kysymykseen kävi antamassa äänenä 431 henkilöä.

Lapsen eväs on rintamaito, ei sämpylä!

Noin 34 prosenttia 431 vastaajasta oli sitä mieltä, että imettäminen kuului kaikkialle: niin kotiin kuin kulkuvälineeseenkin. Tapahtumaa pidettiin yhtä luonnollisena kuin aikuisen ruokailemista kahvilassa – eikö lapsellakin ollut oikeus syödä silloin, kun nälkä iski?

– Olen imettänyt kaikki lapseni ja myös seuraavan. Imetys antaa äidille mahdollisuuden levähtää hetken ja vauvalle sanattoman tärkeän, läheisen kosketuksen äitiin sen lisäksi, että ruoka on parasta mahdollista ja aina mukana!

– Ehdottomasti myös julkisesti. Ihmiset suomessakin saisivat kasvaa aikuisiksi. Imettämisessä ei ole mitään irstasta, ällöttävää tai seksuaalista, vaan se kuuluu äitiyteen. Ruotsissa oli mukava imettää julkisesti, kun jopa työmiehet katsoivat minua kunnioittavasti silmiin.

– Jos vauvalla on nälkä, sillä on nälkä, eikä sille voi sanoa, että odotapas tunti, että ollaan kotona. Jos joku mäntti saa traumoja siitä, että lasta imetetään, niin sittenpähän saa. Lapsen hyvinvointi on etusijalla eikä muiden ihmisten mielipiteet. Sitä paitsi lasta pystyy imettämään todella huomaamattomasti, ei siitä mitään numeroa tarvitse tehdä.

– Itselläni on vajaa 7 kk pikkuneiti, joka on ollut täysimetyksellä 6 kk ikään asti. Miksi en syöttäisi lastani julkisesti tai kyläillessä? Jos pienen tulee nälkä, niin sitten tulee. En nyt suoranaisesti esittele imetyshetkeä, mutta en kyllä häpeilekään. Maito on kuitenkin pienelle elinehto ja imettäminen on luonnollista. Nautin, kun imettäminen onnistuu vihdoin. Kahden aiemman lapsen kohdalla se on loppunut 2,5 kk iässä, joten neitiä ajattelin imettää vaikkapa vielä toiset puoli vuotta, jos vain onnistuu.

– Imettäisin julkisilla paikoilla, mutta en tietenkään julkisesti – nämä ovat kaksi aivan eri asiaa.En siis valitsisi kahvilassa keskimmäistä pöytää, jos nurkkapöytäkin on vapaana, ja peittäisin lapsen paidalla tai kankaalla niin, ettei toimenpiteestä näy mitään ulkopuolelle. Ja miksi näin tekisin? No, siksi, että jos lapsella on nälkä ja hän syö vain rintaa, niin eipä jää paljon vaihtoehtoja. Imetyksestä noin ylipäätään: imetän, koska voin, eli syynä on "vain parasta lapselle". Korvike on vasta toiseksi paras vaihtoehto. Voidaan tietenkin sanoa, että lapsista tulee terveitä korvikkeillakin, jos tarkastellaan vain heidän lapsuusaikaansa, mutta korvikevauvojen suoliston bakteerikanta vaikuttaa läpi elämän. Voitaisiin esim. tutkia, kuinka moni suolistotulehdusta sairastava aikuinen on täysimetetty vauvana.

– Kyllä imetän, myös ihan julkisella paikalla. Ja miksikäs en, saa kai lapsi syödä esim. kahviossa ihan kuten aikuisetkin! Lapsella se eväs vaan on rintamaito, eikä sämpylä. Imetyspaita taikka huivi eteen, niin ei edes sivullisille näy mitään "epämiellyttävää". Eikä ole kukaan koskaan valittanut.

– Olen imettänyt jokaista lastani 6 kk täysimetyksellä ja osittain n. vuoden iän molemmin puolin. Julkisesti imettäminen ei ollut minulle mikään ongelma, pikemminkin lasta tulisikin ruokkia silloin, kun hänellä on nälkä, ja siihen sopii ihan yhtä hyvin ravintola kuin kauppakäytävän penkkikin. Tietysti hyvän maun mukaisesti käytin sellaisia imetysvaatteita, ettei rintani paistanut muille. Paljon ihmiset ihmettelivät, mutta niinkin luonnollinen asia suhteen kuin imettämisen pitäisi saada enemmän suvaitsevaisuutta. Näin mahdollistetaan se, ettei äiti sulkeudu neljän seinän sisälle, vaan hänelläkin on mahdollisuus liikkua kaupungilla ja syödä ulkona!

Imetys ei kuulu julkisiin tiloihin

Noin 13 prosenttia kyselyyn vastanneista äideistä kertoi imettämisen olevan luonnollinen osa lapsen ruokintaa, mutta kodin olevan sille sopiva paikka. Aina tämä ei johtunut siitä, että imettäminen koettiin epäsoveliaaksi julkisiin tiloihin, vaan siitä, että siinä ei oltu vielä niin harjaantuneita ja itsevarmoja.

– Kotona imetin kyllä, mutta en missään kauppakeskuksissa tai julkisella paikalla. Kylässäkin jos olin, menin toiseen huoneeseen imettämään. Koin aluksi imettämisen kanssa epävarmuutta, onneksi siskoni luona mennessäni imettämään hän kysyi, haluanko että menee pois. Sanoin että jää vaan, ja hän auttoi minua korjaamaan imetysasennon oikeaksi. Sen jälkeen olin itsevarmempi. Ajoitin omat menoni niin, että ehdin kotiin imettämään omaan rauhaan, ja koska poikani viihtyi tissillä, oli mukavampi nysvätä oman sohvan nurkassa ohjelmia katsellen kuin ruuhkakahvilassa tuntitolkulla töllisteltävänä.

– Täysimetän 4 kk ikäistä poikaani ja myös julkisesti – tilanteen toki huomioiden. En siis ottaisi tissiä esiin ihan joka tilanteessa tai hakeutuisin ainakin johonkin sivummalle imettämään. Mutta mielestäni imetys on kuitenkin luonnollinen asia, ja kun se kerran sujuu ja maitoa tulee riittävästi, niin en antaisi korviketta pullosta vain siksi, että en kehtaisi imettää. Useimmiten julkisissa paikoissa tai vieraampien ihmisten seurassa heitän kuitenkin harson olkapäälle suojaamaan enimmiltä katseilta...

– Imetän, koska äidinmaidosta lapsi saa vastustuskykyä ja esikoisen imettäminen onnistui hyvin. Itse en kehtaa imettää julkisilla paikoilla ja suurien rintojeni vuoksi se ei käykään kauhean kätevästi. En kuitenkaan paheksu julkisesti imettäviä, enkä myöskään tuomitse niitä, jotka eivät imetä ollenkaan. Itsekin toivon, että toiselle lapselleni kelpaisi myös korvike äidinmaidon lisäksi, jolloin isäkin pärjäisi useamman tunnin vauvan kanssa ilman minua.

– Tarjoilijana työskennellessä tuli nähtyä tätä julkista imetystä aika paljon. Vaikka kaunis asia onkin kyseessä, ei se minusta kuulu julkisiin tiloihin, eikä varsinkaan ruokaravintoloihin. Ei kiinnosta ruokaillessa katsoa edes vahingossa kenenkään intiimialueita (lasken myös rinnat niihin), ruokahalu menee. Jos toisen lapsen saan vielä, imetän kyllä jos maitoa riittää, mutta en julkisesti.

Imetys ei aina ole valintakysymys

Seitsemän prosenttia kyselyn vastaajista kertoi, ettei imettänyt lastaan. Moni muistutti, että imetys ei aina ollut valintakysymys – joiltakin äideiltä se ei vain onnistu, vaikka imettää haluaisikin. Se, ettei omaa lastaan voi imettää, aiheutti monelle äidille surua ja pahaa mieltä, ja harras toive oli, että tulevaisuudessa perheen kasvaessa imettäminen onnistuisi.

– Olisin halunnut, mutta maito ei vain noussut ja vauva ei imenyt. Olin kovin surullinen. Mutta toisaalta vauva on ollut terve ja tyytyväinen kun on varmasti saanut vatsansa täyteen :) Jos joskus saan toisen lapsen, toivoisin, että voisin osittain imettää, tai ainakin saisin pumpattua, niin näkisi varmasti, että vauva saa tarpeeksi ravintoa. Uskon suuresti, että suurin osa vauvojen itkuista johtuu nälästä, ja mahavaivat siitä, että voivat tissistäkin imeä tyhjää.

– Yritin imettää lastani, mutta maitoa tuli hyvin vähän, ei tarpeeksi lapsen nälkään. Imetys oli myös hyvin kivuliasta, esim. jalastani veti suonta joka kerta, kun imetin. Harmittaa kovasti, kun en pystynyt imettämään kunnolla, vaikka tiedän, etten asialle voinut mitään. Toivon, että seuraavan lapseni kohdalla käy paremmin.

– Imetys ei aina ole valintakysymys. Olisin jatkanut imetystä, vaikka kuinka kauan, jos se asia ei olisi ollut minusta kiinni. Sairastuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja unettomuuteen. Jouduin olemaan erossa vauvastani ja sinä aikana meille tärkeä imetys loppui vauvan ollessa reilun kuukauden ikäinen. Antaisin mitä vain, että olisin saanut jatkaa imetystä. Usein minulla on ollut syyllinen olo, kun minulta kysytään imetyksestä. Jälkeenpäin ajateltuna silloin minun jaksamiseni oli tärkeämpää, mutta silti kaipaan imettämistä. Imetys olisi ihanan luonnollinen ja vuorovaikutusta tukeva tapa ruokkia omaa lasta, kukaan muu ei voisi tehdä sitä minun puolestani juuri minun lapselleni. Olisin varmaankin imettänyt myös julkisesti, jos meillä imetys olisi jatkunut pidempään. Sen voi kuitenkin tehdä aika huomaamattomasti.

– Siitäkin huolimatta, että äidinmaito on "parasta" vauvalle, mielestäni ei ole mitään juntimpaa kuin kiistellä ja syyllistää äitejä, että imettävätkö nämä ja kuinka kauan, vai eivätkö imetä ollenkaan, vai sekä rinnasta että pullosta. Aika ironista, että suomalaiset juntit saavat jonkinlaista ylemmyydentunnetta tms. haukkumalla ei-imettäviä, kun taas joissakin kulttuureissa imetetään parikin vuotta, mutta ei silti tulla solvaamaan 'jopa' puoli vuotta imettäviä. Itselläni imettäminen oli hankalaa, joko oikeasti tai sitten vain omaa osaamattomuuttani. Joka tapauksessa päätin olla stressaamatta ja nauttia sekatyylillä, jossa suhde oli tämä: muutaman tipan onnistui vauva itse imemään, vähän tuli pumppaamalla pulloon ja kylläiseksi korvikkeista. Aina puhutaan niistä äidinmaidossa olevista vasta-aineista ym. tärkeistä aineista, ja tottahan tuo on, mutta jätetään kertomatta, että vauvan elimistön ja vastustuskyvyn kannalta on ihan sama, saako vain muutaman tipan äidinmaitoa vai pelkästään sitä kaksi vuotta. Niinpä meilläkin on aina (kohta 3 vuotta) nukuttu hyvin ja oltu hämmästyttävän terveitä (vaikka ikinä en mitään steriloinut, ollaan matkusteltu, tutustuttu eläimiin eikä muutenkaan mitään siivousintoilua). Tasapainoiset ja terveet lapset kasvavat rakkaudella, aikaa antamalla ja turhia vouhottamatta.

– Kärsin rintojen kehityshäiriöstä, eikä minulla ole nimeksikään maitorauhasia. Rintani eivät muuttuneet AA-kupistaan raskauden eikä synnytyksen aikana yhtään miksikään. Koen olevani kuitenkin onnekas, koska lapsen isä pystyy osallistumaan paljon enemmän vauvanhoitoon enkä koe olevani järkyttävän väsynyt. Äidin rakkaus tulee sydämestä, ei rinnasta!

Keskusteluun osallistuttiin myös Facebookissa:

– Imettäminen on luonnollista kunhan nyt edes peittää rinnan vaikka rievulla. Itse ainakin teen niin.

– Minäkin imetän julkisesti, mutta peitän joko rievulla tai sujautan vauvan paidan alle (nykyään tulee käytettyä niin löysiä paitoja, että hyvin mahtuu yksi nyytti sinne alle syömään).

Keskustele äitiydestä ja Erilaisista äideistä Facebookissa!

Lue myös:

Erilaiset äidit AVAlla tiistaisin kello 21:30

AVA

Kuvat: Shutterstock