Pälkäneläisen Kalle Nikkilän eläkepäivien koti on asumiskiellossa, koska hyllyvän jätemaan päälle rakennettu neljän huoneen rivitalo vajoaa.
Nikkilän mukaan vajoaminen alkoi jo kymmenen vuotta sitten, kun asuntoon ilmestyi 10 sentin vajoama.
Nyt kaikissa neljässä huoneistossa on vajoamia, kattoon tulleista raoista eristeet valuvat lattialle ja seinissä on halkeamia. Kaikkia talon ikkunoita ei esimerkiksi saa auki, eikä yhden huoneiston ulko-ovea saa lukkoon.
– En ole pystynyt asumaan kotona neljään vuoteen, vaan olen joutunut asumaan mökillä. Asuin päätyhuoneistossa, johon ilmestyi talon ensimmäinen vajoama. Nurkka vajosi peräti 10 senttiä. Terveysviranomaiset määräsivätkin kotini asumiskieltoon ja korjattavaksi, kertoo Nikkilä.
Asukkaat: Kunta kaavoitti rakennuskelvottoman tontin
Asukkaiden mielestä talon vajoaminen johtuu kunnan kaavoittamasta rakennuskelvottomasta tontista.
Pälkäneellä Takojanpolku 13:ssa sijaitseva neljän huoneisto rivitaloyhtiö on rakennettu vanhan soramontun päälle vuonna 1988. Monttu on täytetty Pälkäneen kunnan toimesta rakennus-ja teollisuusjätteillä. Talon ja jätteiden välissä on kolmen ja puolen metrin vahvuinen hiekkakerros. Kunta sai tontin vaihtokaupalla rakennusliikkeeltä, joka on nyt jo konkurssissa eli sieltä ei korvauksia voi hakea.
– Meidän asukkaiden mielestä kunta on korvausvelvollinen, mutta kunta ei suostu maksamaan mitään ilman oikeuden päätöstä. Vain kunnanhallituksen puheenjohtaja on suostunut edes kuulemaan meitä, mutta valtuuston puheenjohtaja ei, pamauttaa Nikkilä.
Rivitalon vajoamisesta ja sen eri vaiheista kertoi Aamulehti, joka kirjoittaa jutussaan, että kunnan mukaan korvausvastuu on vanhentunut.
Kunta maksoi kuitenkin rivitalon läheisyydessä runsaan parin sadan metrin päässä olevan Pälkäneen Aluelämpö Oy:n rakennusmaiden vaihdon.
Kalle Nikkilä (vas.) kertoo MTV Uutisille, ettei ole asunut kotonaan vajoavassa rivitalossa neljään vuoteen.
Tutkimuksia ja kallis korjausyritys
Asukkaat ovat teettäneet yhtiössä vuosien kuluessa useita tutkimuksia. He tilasivat tamperelaiselta yritykseltä yli 100 000 euroa maksaneen korjauksen, jossa yritettiin estää taloa vajoamasta pumppaamalla talon alle tehtyihin 45 reikään kovettuvaa polymeeriä – mutta kallis korjausyritys osoittautui täysin hyödyttömäksi.
– Koko talo liikkuu eikä minun käsitykseni mukaan taloa kannata korjata. Ostin aikoinaan asunnon markka-aikaan 230 000 markalla. Teetimme hinta-arvion, jossa asuntoni arvo ilman vaurioita oli painettu niinkin alas kuin 55 000 euroon. Tällä hetkellä maksan yhä polymeeripumppauksesta laskua, joka kuukausi, vaikka en ole asunut talossa neljään vuoteen, harmittelee Nikkilä.
Nikkilä kertoo, ettei hän ole halunnut laskea, kuinka paljon tutkimukset ja korjaukset ovat tulleet tähän mennessä maksamaan.
– Kyllähän tämä harmitti erityisesti ensimmäiset vuodet, kun kotini oli asumiskelvoton ja arvoton. Nyt olen joutunut alistumaan tilanteeseen. Harkitsemme vakavasti asian viemistä oikeuteen, jotta saisimme kunnalta korvauksia, lisää Nikkilä.
"Kunta otti tietoisen riskin"
As Oy Onkkalanrivi on teettänyt yhtiön arvion ulkopuolisella yrityksellä kaikkien asuntojen arvosta ja kustannuksista, joten kunnalle lähetetyn laskun loppusumma on 350 000 euroa.
– Eihän tämä kunnan rahoissa ole mikään summa, jonka takia kunnan kannattaa pilata maineensa. Ihmettelen kunnan vetäytymistä korvausvastuusta, koska jo vuonna 1986 Pälkäneen kunnanvaltuusto käsitteli tätä kyseistä tontti ja sen rakennuskelpoisuutta. Yksi valtuutetuista jätti eriävän mielipiteen eli hänen mielestään tontti oli jo silloin rakennuskelvoton, sanoo As Oy:n hallituksen puheenjohtaja Veikko Tiainen.
Tiainen lisää vielä, että jo rakennusaikaan oli olemassa velvoite, että tämän tyyppiselle tontille ei saa rakentaa. Hänen mukaansa ohjeen kunnille oli antanut Rakennusinsinööriliitto.
– Nyt keräämme todisteita tontille haudatuista jätteistä. Viime syksynä kaivoimme tontilta esiin rakennusjätteitä. Ympäristölain mukaanhan ympäristörikokset eivät vanhene, sanoo Tiainen.
Kunta kiistää vaateet perusteettomina
Pälkäneen kunnan mukaan asukkaiden vaatimukset kunnan vastuusta kiinteistön luovuttajana ja rakennusvalvontaviranomaisena ovat perusteettomia.
– Mikäli kunnalla kuitenkin olisi (tapaukseen liittyvä) vahingonkorvauslain mukainen velvollisuus vahingonkorvaukseen, katsotaan sen vanhentuneen, sanoo Pälkäneen kunnan hallintojohtaja Tuomas Hirvonen.
Ensimmäisenä jutusta on kertonut Sydän-Hämeen Lehti.
Juttua tarkennettu 16.2. klo 10:00: Jutusta on kertonut ensimmäisenä Sydän-Hämeen lehti, joka on seurannut tapausta vuosien ajan. Jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että ensimmäisenä olisi raportoinut Aamulehti.