Huuhkajien ja Moskovan TsSKA:n supertähti Roman Eremenko kertoi näkemyksiään muun muassa kaudestaan seurajoukkueessaan, Huuhkajien EM-karsintataipaleesta, siirtosotkustaan sekä tulevaisuuden suunnitelmistaan.
Tänään kohtaatte entisen seurasi Rubin Kazanin Venäjän liigassa huipputärkeässä kamppailussa kotikentällänne. Panokset ovat valtavat. Kaksi kierrosta jäljellä. Voitolla olette lähellä sarjan kakkossijaa ja Mestarien liigan paikkaa. Kuinka erityinen ottelu on sinulle henkilökohtaisesti?
Onhan ottelussa ilman muuta erityislataus monestakin syystä. Tarvitsemme voiton ja vietin hienot kolme vuotta seurassa. Joukkueessa pelaa yhä muutamia kavereita, joiden kanssa olen edelleenkin tekemisissä. Uskon, että nappaamme voiton.
Mestareiden liigaan pääsy taitaa olla sinulle henkilökohtaisestikin äärimmäisen merkittävä asia?
Totta kai. Sitä hymniä jaksaisi kuunnella loputtomiin ja maailman parhaiden pelaajien kohtaaminen motivoi. En ole vielä tehnyt maalia siinä sarjassa - vaikka lähelläkin se oli, joten tavoiteltavaa kyllä riittää. Me otamme sen paikan itsellemme.
Iskit kaksi osumaa Spartakin verkkoon taannoin derbyssä. Olet viimeistellyt Venäjän pääsarjassa 12 maalia ja antanut 6 maaliin johtanutta syöttöä kuluvalla kaudella. Mitkä ovat suurimmat syyt huippukauteesi moskovalaisseuran riveissä?
Meidän pelitapamme sopii minulle erinomaisesti. Pelisysteemissämme saan liikkua laajalla sektorilla kymppipaikalla ja keskittyä pelinrakenteluun. Kanssapelaajien kanssa olemme löytäneet kemian, joten usein pelaamisemme on ollut sujuvaa.
Toki vaikea pelillinen jaksokin mahtui mukaan. Valmentaja hieman kritisoi peliäsi ja odotti sinultakin enemmän?
Totta, olikohan siinä pientä väsymystä, mutta en itsekään ollut terävimmilläni. Viime otteluissa on näyttänyt taas hyvältä.
Uskotko, ettei Suomessa välttämättä edes laji-ihmiset ymmärrä, kuinka kova kivikova Venäjän liiga oikeasti on?
Uskon, että monien on Suomessa vaikeaa arvioida sarjan tasoa, sillä sarjan matseja näkevät vain harvat Suomessa. Kyllä liigan taso on entistä laajempi eikä helppoja matseja todellakaan ole. Euro-otteluissa esimerkiksi Bayernia ja Cityä vastaan näytimme kaikille, että olemme laatujoukkue, vaikka hampaankoloonkin jäi paljon. Ottelut antoivat meille itseluottamusta. 
Roman Eremenko taistelussa Manchester Cityn Yaya Touren kanssa.
Siirrytään Huuhkajien tilanteeseen. Jos saisit päättää, pelaisitko maajoukkueen riveissä mieluiten sinulle tutulla kymppipaikalla? Nyt olet pidempään Mixu Paatelaisen aikakaudella esiintynyt ryhmityksessä toisena välihyökkääjänä.
En tee päätöksiä ryhmityksen tai roolini suhteen. Kunnioitan Paatelaisen päätöksiä. Olen pelaaja, en valmentaja.
EM-karsinnat ovat sujuneet Suomen osalta heikosti, mutta kolmen joukkoon on yhä mahdollista yltää. Se vaatii voittoa kesäkuussa Unkarista Olympiastadionilla. Viime Unkari-tappion jälkeen sanoit allekirjoittaneelle, ettei Unkari ollut kotikentällään erikoinen vastustaja. Miten Unkari kaatuu Olympiastadionilla elintärkeässä matsissa kesäkuussa?
Kotiyleisön mahtavalla tuella meidän on voitettava. Alan väsyä sanomaan tätä, mutta Unkari-ottelu on jälleen oikeasti pakkovoiton paikka. Tasapelikään ei auta meitä yhtään. Jos emme voita Unkaria - emme ansaitse edes mitään näistä karsinnoista. Jos emme nyt onnistu voittamaan, karsinnat ovat sujuneet kaikkinensa ala-arvoisesti. Se on raaka totuus.
Paatelaisen pitäisi saada pelaajamateriaalistanne nähtyä enemmän irti, sillä materiaalinne ei kalpene esimerkiksi Unkarille. Mistä homma kiikastaa? Tunnetko joukkueen tärkeimpänä yksilönä suuria paineita maajoukkueessa?
Kaikki tekevät parhaansa, mutta aina homma ei toimi. Itse olen aina pettynyt, jos tulokset eivät ole hyviä. Ja paineitakin asetan itselleni. Haluan auttaa Suomen arvokisoihin. Se on tärkeä tavoite. Se on tavoite, joka ajaa meitä kaikkia eteenpäin. 
Teemu Pukki ja Roman Eremenko Mixu Paatelaisen valvovan katseen alla Huuhkajien harjoituksissa syyskuussa 2014.
Kommentoit lauantaina MTV Sportille siirtosotkuasi ja Rubin Kazanin liikkeelle laittamaa villiä huhua mahdollisista jättimäisistä sanktioistasi. Kuinka paljon asia rasittaa sinua tällä hetkellä?
En tuhlaa siihen energiaani. Luotan siihen, etten tule saamaan minkäänlaista pelikieltoa. Nykyinen seurani tosin joutunee luultavasti maksamaan jonkinlaisen sanktion Rubinille, mutta se on ollut kyllä tiedossa. Asia ei vaivaa minua ollenkaan.
Olet 28-vuotias, jalkapalloilija parhaassa peli-iässä. Tällä hetkellä olet tyytyväinen nykyisessä seurassasi, mutta milloin on aika ottaa askel johonkin neljästä maailman kovimmasta jalkapalloliigasta? Voisiko tammikuussa olla hyvä hetki?
Voi toki, mutta en osaa sanoa asian suhteen mitään. Keskityn vain tekemään työni mahdollisimman hyvin Venäjällä. Täällä taistelen mestaruudesta joka kausi ja pelaamme poikkeuksetta europelejä, joten mihin tahansa en tule siirtymään. Kun siirryn pois, haluan joukkueeseen joka on maansa pääsarjassa vähintään kärkikuusikossa. Ei minua kiinnosta lähteä seuraan joka ei pelaa europelejä, vaan tahkoaa keskikastin sijoituksista maansa pääsarjassa. Ei se ole eteenpäin menoa urallani.
Selvää silti on se, että haluat kuumeisesti lähitulevaisuudessa esiintyä jossain Top-4 sarjasta? Olet aiemmin unelmoinut muun muassa siitä, että haluaisit pelata vielä jonain päivänä Valioliigassa tai Espanjan liigassa?
Kyllä, ehdottomasti. Jos sopiva tarjous tulee esimerkiksi Englannista tai Espanjasta, niin olisihan se uskomattoman hienoa.
Siirryit lähes kymmenen vuotta sitten Italian Serie A:ssa pelaavan Udinesen organisaatioon FF Jarosta. Olit tuolloin 18-vuotias. Suomessa puhutaan usein milloin nuoren pelaajan kannattaisi lähteä ulkomaille. Mitä mieltä olet keskustelusta, ja oletko itse tyytyväinen, että lähdit täysi-ikäisenä saapasmaahan kovaan kouluun?
Olen tyytyväinen, että valitsin Italian ja Udinesen. Olihan se kova koulu, mutta kasvoin ihmisenä ja pelaajana. Taktisesti opin valtavasti. Sain myös lihaa luiden päällä, sillä olin vielä ihan ruipelo lähtiessäni ulkomaille. Uskon silti, että minulle oli todella hyvä juttu pelata Suomessa miesten pelejä ennen lähtöäni. Liigapelien ansiosta olin valmiimpi astumaan Italiassa miesten peleihin. Sanotaan mitä sanotaan, mutta Veikkausliiga on oikeasti hyvä sarja, jossa nuoret pelaajat kehittyvät.
Miten kuvailisit pikkuveljeäsi Sergei Eremenkoa? Hän on väläytellyt Jaron paidassa alkukaudella, vaikka on vasta 16-vuotias.
Ei hänellä ole mitään kiirettä urallaan. Hän on poika vielä. Pari kautta Pietarsaaressa ja katsotaan sitten tilannetta uudelleen. Pidämme hänestä huolta ja pojan raiteillaan. Hän on taitava pelaaja, jolla on hyvä pelisilmä. Se lupaa hyvää.
Annatko palautetta Sergein peliesityksistä?
Kyllä, hyvää ja huonoa. Toivon kovasti, että hän osaa käsitellä kaikki paineet. Itsellänikin oli aikoinaan paineita seuratessani isäni ja isoveljeni jalanjälkiä, joten voin kuvitella miltä Sergeistä tuntuu. Hän on onneksi fiksu kaveri, joka tekee paljon töitä.
Onko hän harjoitellut kuin sinä aikoinaan Pietarsaaressa? Asuit lähestulkoon talvikaudet Pietarsaaren futishallissa.
Kyllä Sergei on elänyt myös futikselle. Ei se siitä tule jäämään hänen kohdallaan kiinni, mutta katsotaan nyt rauhassa.
Muistutat pelityyliltäsi paljon Suomen kaikkien aikojen parasta jalkapalloilijaa Jari Litmasta, jonka Mestareiden liigan voitosta Ajaxin riveissä tuli eilen kuluneeksi tasan 20 vuotta. Kuinka suuri esikuva Litmanen sinulle pikkupoikana oli?
Erittäin iso, oli toki muitakin. Vuonna 1995, kun olin 8-vuotias, aloin seuraamaan Litmasen pelaamista paljon. Hän oli upea pelaaja. Oli mahtavaa tutustua häneen ja sitten vielä pelata hänen kanssaan. Arvostus nousi sen jälkeen vain entistä korkeammalle. Hänen takanaan oli helppoa pelata. Nautin siitä suuresti. Varmasti kaikki muut sanovat ihan samaa.