Itä-Euroopasta saapuneiden romanikerjäläisten määrä on vähentynyt Helsingin kaduilla merkittävästi.
Vielä muutama vuosi sitten ulkomailta Suomeen saapuneet romanikerjäläiset olivat hyvin yleinen näky suurten kaupunkien katukuvassa. Koronaepidemia toi tähän muutoksen.
– Korona vähensi kaiken kaikkiaan romanien liikkumista Euroopassa, toteaa projektityöntekijä Lacramioara Stavarache Päiväkeskus Hirundosta.
Helsingin poliisin havaintojen mukaan kerjääminen on organisoitua toimintaa, jossa kerjäläisille osoitetaan paikka ja heitä kuljetetaan sinne ja pois autolla. Annettu raha ei aina päädy juuri kyseiselle henkilölle.
– Jos ihmiset haluavat auttaa kerjäläisiä neuvon heitä antamaan tavaraa, sillä raha voi päätyä vääriin käsiin, neuvoo Stavarache.
Taskuvarkauksia ja pillerikauppaa
Muitakin kerjäämisen myötä havaittuja lieveilmiöitä on.
– Koronan vuoksi myös romanien tekemät omaisuusrikokset vähenivät, eikä vielä ole palattu samoihin määriin kuin ennen koronaa. Sen sijaan viime kesänä ulkomaisiin turisteihin kohdistuneiden taskuvarkauksien määrä kasvoi voimakkaasti, kertoo rikostarkastaja Kimmo Sainio Helsingin poliisista.
Sainion mukaan esitutkinnassa on parhaillaan useita vuosia jatkunut romanien huumausaineiden pillerikauppa, jossa liikkuvat isommat rahat kuin varkauksissa.
– Huumausainemarkkinat ovat Suomessa kasvaneet, joten nyt muualta tulleet romanit ovat iskeneet tähän, jatkaa Sainio.
Poliisilla ei ole ollut varsinaisia rikostutkintoja kerjäämisen vuoksi. Diakonissalaitoksen mukaan romanit hankkivat rahaa myös Iso numero -lehteä myymällä tai pulloja keräämällä.
– Kerjääjien joukko on kokonaisuutena pienentynyt. Sama joukko on samoissa kadunkulmissa, mutta kiitos siitä ollaan päästy eteenpäin, toteaa maahantulijoiden palveluiden johtaja Anne Hammad Diakonissalaitoksesta.
Kerjääminen on nykyisin kielletty myös Romaniassa ja poliisi ajaa pois kerjäläiset siellä kadulta.
– Kerjääjien määrään on voinut vaikuttaa myös se, että koronan jälkeen myös suorat lennot Bukarestista Helsinkiin loppuivat, lisää Stavarache.
Tämä näky on ollut jo vuosia yleinen Euroopan suuremmissa kaupungeissa. Koronaepidemia toi tähän muutosta.
Työnteko kiinnostaa
Diakonissalaitoksen mukaan kerjäämisen sijaan aiempaa useampi pyrkii nyt löytämään töitä ja haluaa jäädä pysyvästi Suomeen. Asiantuntijoiden arvion mukaan kymmenet maahan tulleet romanit ovat integroituneet Suomeen ja saaneet töitä.
– Nyt ihmiset ovat myös kiinnostuneet enenemässä määrin oikeasta toimeentulosta, työllistymismahdollisuuksista ja sitä kautta virallisesta rekisteröitymisestä Suomeen, sanoo Hammad.
Suomeen tulleet romaneista saattavat saada tänne aiemmin asettuneen romanitutun tai sukulaisen avulla töitä siivous- tai rakennusalalta sekä majapaikan.
Bulgarialainen Constantin Fieraru on yksi muutamasta kymmenestä Suomeen Itä-Euroopasta tulleesta romanialaisesta, jotka ovat löytäneet töitä ja jääneet Suomeen.
– Tulin Suomeen, koska halusin paremman elämän ja toimeentulon kuin kotimaassa, sanoo kokemusasiantuntija Fieraru Päiväkeskus Hirundosta.
Fieraru tuli jo yhdeksän vuotta sitten Suomeen, kun tuttava sanoi täältä löytyvän töitä. Hän tekikin töitä tehtaassa monta vuotta Ahvenanmaalla, mutta auttaa nykyisin romaneita Hirundossa puolipäiväisesti kokemusasiantuntijana. Iltaisin hän tekee siivoustöitä Emmauksen romanien työllistymisprojektin kautta.
– Unelmoin omasta perheestä, kodista ja työpaikasta Suomessa, sanoo Fieraru.
7:31
Tämä näky on jo historiaa: 45 minuuttia -ohjelma raportoi vuonna 2011 romanien luvattomasta leiristä Kalasatamassa.
Suomi hyvässä maineessa
Stavarache kertoo, että Emmauksen siivousprojektissa otetaan töihin kouluttamattomia, eikä karkean arvion mukaan suurin osa osaa lukea tai kirjoittaa.
– Me täällä Hirundossa autamme heitä paperitöissä. Koulu on heillä voinut jäädä käymättä, koska koulut ovat usein kaukana bussimatkojen päässä. Toisaalta tähän on vaikuttanut myös se, että jos käy koulussa, ei voi tienata rahaa.
Stavarache iloitsee, että Itä-Euroopassa kiertää sana, että Suomessa on hyvä olla, ja maa on myös hyvä paikka lapselle.
– Kun tänne tulleet romanit ovat päässeet töihin, niin he tuovat tänne sitten perheensä ja lapset pääsevät maksuttomaan kouluun.
Kalasataman kaltaiset ulkoleirit autoissa tai teltoissa ovat taaksejäänyttä aikaa, eikä niitä ole vuosiin enää nähty.
– Työhön päässeet ovat onnistuneet saamaan myös vuokra-asuntoja. Romanit majoittuvat myös tuttujen luo tai käyttävät jopa Airbnb:tä. Helsingissä on nykyisin myös hätämajoitustilat romaneille, kertoo Stavarache.
Stavarachen mukaan kiertäminen on yhä osa romanien elämää ja kulttuuria, joten Suomeen kesäaikaan viime vuosina tulleista 200–300 romanista suurin osa jatkaa muutaman kuukauden päästä kiertolaiselämää toisaalle EU:n alueella.
– Monet heistä saavat Suomeen asettuneiden romanien kautta muutamiksi kuukausiksi töitä, mutta sitten on taas aika pakata tavarat ja lähteä.