Tyypillinen syrjinnän muoto on romanien pääsyn estäminen palveluihin, kuten ravintoloihin tai kauppoihin.
Romanien syrjintä on yleistä myönteisestä kehityksestä huolimatta, kertoi syksyllä Suomessa vieraillut Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Michael O'Flaherty tiistaina julkaistussa muistiossa.
Suomalaiset romaniedustajat ja kansalaisjärjestöt kertoivat valtuutetulle, että romanien yleinen tilanne on viime vuosikymmenien aikana parantunut.
– Tästä huolimatta keskustelukumppanit korostivat, että syrjintätapaukset ovat yleisiä, eikä niitä usein edes tunnistettu sellaiseksi, muistiossa todetaan.
Ihmisoikeusvaltuutetulle kerrottiin, että romanit kokevat syrjintää kaikilla elämän osa-alueilla.
Sukunimiä vaihdetaan syrjinnän välttämiseksi
Tyypillinen syrjinnän muoto on muun muassa romanien pääsyn estäminen palveluihin, kuten ravintoloihin tai kauppoihin.
Ihmisoikeusvaltuutetun tapaamat edustajat olivat kertoneet esimerkiksi vuokranantajien kieltäytyvän vuokraamasta asuntoja romaneille. Lisäksi valtuutetulle kerrottiin romanien haasteista työhaastatteluun tai -harjoitteluun pääsyssä.
– Valtuutettu kuuli kertomuksia romaneista, jotka vaihtavat sukunimiään tai välttävät käyttämästä perinteisiä vaatteitaan tietyissä yhteyksissä, pyrkiessään välttämään syrjintää, sekä tapauksista, joissa romanit kokevat häpeää identiteettinsä suhteen.
Toimijat kertoivat ihmisoikeusvaltuutetulle olevansa huolissaan romanivastaisuuden yleisyydestä sekä suvaitsemattomuudesta.
– He korostivat, että romanivastaisuus on juurtunut syvälle suomalaiseen yhteiskuntaa ja sitä tulisi ymmärtää Suomessa laajemmassa rasismin ja suvaitsemattomuuden ilmapiirissä.
O'Flahertyn mukaan huolenaiheissa korostui myös vihapuhe. Valtuutetulle kerrottiin, kuinka sosiaalista mediaa käytetään usein vihapuheen levittämiseen.
Viranomaisten torjuttava etnistä profilointia
Ihmisoikeusvaltuutetun muistiossa kerrotaan, että Suomen romanipoliittisen ohjelman (Rompo) toteuttamiseen ei ole varattu määrärahoja. O'Flaherty suosittelee muun muassa, että viranomaiset varmistavat ohjelman tehokkaan toimeenpanon ja riittävän rahoituksen.
Lisäksi valtuutettu suosittelee, että viranomaiset torjuvat etnistä profilointia sekä parantavat poliisin ja romanien välisiä suhteita.
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan ihmisoikeusvaltuutetun muistio kuvastaa hyvin Suomen asemaa romaniasioiden hoidossa. Sisäministeriö puolestaan on pahoillaan siitä, ettei valtuutettu tavannut vierailunsa aikana poliisin edustajia.
O'Flaherty tapasi syyskuussa muun muassa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps.), yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenmanin, romaniasiain neuvottelukunnan edustajia sekä muita romaniedustajia.