"Ikuisessa kaupungissa" tehdään sadan vuoden tauon jälkeen jälleen susihavaintoja.
– Jos kohtaa suden, pitää pysyä paikallaan. Olen kotoisin Abruzzon alueelta, jossa susia on paljon, enkä pelkää niitä, sanoo Sasa-koiraansa Pohjois-Rooman Parco delle Sabine -puistossa ulkoiluttava Nino Staffieri.
Mytologian mukaan Rooman perustivat kaksoisveljet Romulus ja Remus. Veljeksiä imettävä naarassusi on kaupungin symboli, joka on ikuistettu lukemattomiin matkamuistoihin. Viimeisten kahdeksan vuoden aikana myös aidot sudet ovat palanneet Italian pääkaupunkiin, josta ne olivat kadonneet sata vuotta aikaisemmin.
Paluu ei ole sujunut kitkatta. Roomaa ympäröivän kehätien sisällä sijaitsevasta Parco delle Sabinesta otettiin viime syksynä kiinni nuori naarassusi, joka oli hyökännyt leikkipuistossa 4-vuotiaan lapsen kimppuun.
– En pelkää, sillä tiedän suden väistävän ihmistä. Näkemieni videoiden perusteella kyseinen susi ei kuitenkaan käyttäytynyt normaalisti, kertoo puistossa lenkillä oleva Alessandra Iapadre.
Sukupuuton partaalta Euroopan ennätykseen
Susi on yleistynyt nopeasti koko Italiassa, kertoo Italian ympäristötutkimuskeskus Isprassa villieläimiin liittyvän toiminnan koordinoimisesta vastaava Piero Genovesi. Siinä missä Suomessa susia on noin 300, lähes samankokoisessa saapasmaassa niitä on noin 3 300. Se on eniten koko Euroopassa.
– Tuorein laskenta on vuodelta 2021. Se kesti kolme vuotta ja vaati 3 000 ihmisen työpanoksen, Genovesi kertoo.
Lue myös: Tiedätkö miten toimia, jos sinun ja suurpedon polut kohtaavat?
Vielä 1970-luvulla Italian susikanta oli aktiivisesti ajettu alas vain muutamaan sataan yksilöön. Kannan elpyminen johtuu Genovesin mukaan sekä lakimuutoksista että radikaalista asennemuutoksesta. Lisäksi Italiassa on aiempaa enemmän metsiä ja sudelle sopivaa riistaa kuten villisikoja ja peuroja.
Rooman kehätien sisäpuolella asuu Genovesin mukaan sekä pysyviä susilaumoja että yksittäisiä, reviiriään etsiviä susia. Kaupungin lukuisat, toisiinsa yhteyksissä olevat viheralueet mahdollistavat teoriassa susien liikkumisen keskustaan asti.
– Niin on jo käynyt villisikojen kanssa. En siis olisi hämmästynyt, jos Rooman ydinkeskustassa tehtäisiin huomenna susihavainto, Genovesi sanoo.
Suden tappaminen on tabu
Eurooppalaisittain kaupunkien keskustoissa liikkuvat sudet ovat Italian erityispiirre, Genovesi sanoo. Muualla asutuskeskusten liepeillä tehtyihin susihavaintoihin puututaan nopeammin.
– Italiassa asiaan reagoiminen kestää usein kuukausia, mikä antaa susille aikaa muuttua rohkeammiksi. Aluehallinnoissa ei ole välttämättä riittävää osaamista tässä asiassa, Genovesi sanoo.
Kuten Suomessa, myös Italiassa sudet jakavat voimakkaasti kansalaisten mielipiteitä. Polarisaatio tekee asiantuntijoiden työstä hankalaa, eikä Italiassa ole Genovesin mukaan ammuttu yhtään sutta laillisesti. Koska ampumismääräys aiheuttaa usein vastustusta, on häiriötä aiheuttaneet sudet sen sijaan otettu kiinni ja vapautettu myöhemmin luonnonpuistoon. Niin kävi myös roomalaispuistossa kiinni otetulle sudelle, joka siirrettiin Abruzzon, Latiumin ja Molisen kansallispuistoon.
Lue myös: Suomessa löydetty kolme uutta koirasutta
Susien metsästykseen liittyvä tabu saattaa pian kuitenkin murtua. Koska susikannan elpyminen on Euroopan laajuinen ilmiö, päätti EU joulukuussa heikentää suden suojelua.
– Muutoksen voimaantulo kansallisella tasolla on pitkä prosessi, mutta voimaan tullessaan sillä saattaa olla merkittäviä vaikutuksia, Genovesi sanoo.
Rooma pani villisikansa kuriin
Sudet eivät ole ainoita Rooman kaduilla kulkevia villieläimiä. Kaupungin villisikainvaasiosta uutisoitiin 2020-luvun alussa ulkomaita myöten, kun useat ihmiset joutuivat kaduilla roskia tonkivien sikojen ahdistelemiksi. Genovesin mukaan kaupungin sikatilanne on sittemmin parantunut.
– Nykyisin tilanne on hallinnassa, sillä villisikoja on metsästetty sadoittain. Sitä ei vain mainosteta, sillä se voisi nostattaa kohun. Toisaalta myös sikarutto vähentää hitaasti villisikojen määrää. Lisäksi Rooman jätehuollon tilanne on parantunut, Genovesi kertoo.
Susia on ehdotettu osaratkaisuksi ongelmaan, sillä kasvava susipopulaatio voisi auttaa pitämään villisikakannan kurissa. Genovesin mukaan se on kuitenkin epätodennäköistä, sillä susia on Italiassa noin 3 500 mutta villisikoja 1,5 miljoonaa.
Lue myös: Metsästäjät kaipaavat vapauksia petojahtiin – lakiuudistus lähti lausuntokierrokselle
– Lisäksi susi on hyvin sopeutuvainen eläin. Jos se löytää vaikkapa kissanruokaa, miksi se jahtaisi villisikoja.
Ispran laskelmien mukaan villisiat aiheuttivat vuosina 2015–2021 maataloudelle vahinkoa 120 miljoonan euron edestä. Lisäksi niiden levittämän afrikkalaisen sikaruton on pelätty vaarantavan italialaisen sianlihatuotannon ja esimerkiksi kuuluisan ilmakuivatun kinkun valmistuksen.
Karhuhyökkäys johti oikeusvääntöön
Susien ja villisikojen lisäksi Italiassa on viime vuosina keskusteltu karhuista. Tunteet ovat kuumentuneet varsinkin maan pohjoisosassa Trentino-Etelä-Tirolin alueella, jossa koettiin vuonna 2023 ensimmäinen ihmisen kuolemaan johtanut karhuhyökkäys 150 vuoteen.
Paikallisen lenkkeilijän kuolema sai Italiassa aikaan valtavan kohun. Hyökkäykseen syyllistynyt, JJ4-nimellä tunnettu karhu suljettiin huhtikuussa 2023 paikalliseen villieläinten suojelukeskukseen, jossa se on yhä keskellä pitkällistä oikeustaistelua. Samaan aikaan Trenton aluehallinto on pannut toimeen useita muita, ihmiselle vaaraksi katsottujen karhujen tappomääräyksiä.
Karhu on Italiassa rauhoitettu laji. Se istutettiin takaisin Trentino-Etelä-Tiroliin 2000-luvun alussa osana EU-rahoitteista Life Ursus -suojeluohjelmaa, jossa karhuja tuotiin Sloveniasta Italiaan.