Sudet aiheuttavat eniten negatiivisia tunteita siellä, missä niitä liikkuu paljon. Kuhmossa sudet ja niiden aiheuttamat koiravahingot ovat nousseet paikallisesti julkiseen keskusteluun.
Itärajalla sijaitsevassa Kuhmossa susista on tullut paikallispoliittisesti tärkeä aihe. Kaupunki järjesti hiljattain suurpetokyselyn selvittääkseen paikallisten mielipiteitä aiheesta. Kyselyyn vastasi vajaat 1000 kaupungin 8000 asukkaasta.
Noin 80 prosenttia vastanneista ajatteli, että alueella on liikaa susia ja 70 prosenttia ajatteli niiden haittaavan arkielämää. Vastanneista 25 prosenttia koki susien vuoksi pelkoa.
Kuhmon riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Kimmo Piirainen kertoo MTV:lle, että susissa ongelmaksi koetaan se, että osa alueella liikkuvista susista ei vaikuttaisi pelkäävän ihmistä.
– Ihmisillä menee metsästyskoiria ja on mennyt pihakoiriakin viime syksynä. Sudet on syöneet ja tappaneet niitä. Se herättää aika voimakkaita tunteita susia vastaan kuhmolaisissa.
– Nyt on ollut kolmekin tapausta, että koiranomistaja on ollut aivan vieressä keskellä pihamaata, niin susi on tullut siihen ja napannut koiran pihasta kolmen metrin päästä.
Syynä haaskaruokinta?
Piiraisen mukaan ongelmana on kuvaushaaskojen ylläpito, joista sudet saavat ruokaa vuoden ympäri. Hän epäilee, että haaskoilla susi voisi tottua ihmisen hajuun ja että haaskojen turvaaman ruoan avulla alueelle syntyisi enemmän susia kuin luonnonruoalla.
– Jos tulee tällainen tilanne, ettei haaskalla ole ruokaa, susi lähtee heti etsimään sitä muualle. Kuhmon rajanpinnassa sijaitsevassa Lentiiran kylässä on ollut kaksi laumaa tälle talvelle, jotka ovat pyörineet pihoilla.
Kuhmon riistanhoitoyhdistys vuokrasi hiljattain helikopterin laskeakseen kaiken näkemänsä riistan alueella. Piiraisen mukaan alueelta löytyi seitsemän eri susiryhmää, joista kaikki olivat haaskoilla.
Kimmo Piirainen on törmännyt luonnossa lukuisiin haaskoihin. Kuvan kalutut luut ovat yhdeltä kuhmolaiselta haaskalta.
Kuhmolainen kunnanvaltuutettu ja suurpetotyöryhmän puheenjohtaja Tuomas Huotari kertoo, että alueella on ollut parhaimmillaan 70 erilaista haaskaa.
– Haaskaruokintaan pitäisi laki keksiä, että sudenpenikatkin oppisivat hankkimaan ruokaa muualta kuin ihmisten nurkista.
Lue myös: Suomessa on kaadettu luvalla 275 sutta kymmenessä vuodessa
Luonnonvarakeskuksen viranomais- ja asiantuntijapalveluiden ohjelmajohtaja Katja Holmala kertoo, että on useita syitä sille, miksi susi saattaa hakeutua ihmisasutuksen luokse.
– Kyseessä voi olla esimerkiksi nuori yksilö, jolla ei ole aiempaa kokemusta ihmisistä ja kertaluontoisesti tulee pihan halki. Se ei varsinaisesti tarkoita vielä mitään erityistä suden käytöksen kannalta. Toinen vaihtoehto on, että yksilö tulee tarkoituksella etsimään ruokaa. Silloin taustalla täytyy olla kokemus siitä, että ihminen ja ruoka yhdistyvät toisiinsa. Susi on saattanut oppia, että haaskaa tai jotain ruoan lähdettä voi löytyä pihapiiristä.
– Aivan oma kategoriansa ovat sudet, jotka tulevat pihalla olevan koiran houkuttamana. Silloin puhutaan niin sanotun kilpailijan eliminoimisesta. Suden näkökulmasta koira on toinen kilpailija, joka on sen reviirillä.
Läntisessä suomessa ihmisasutus on niin tiheää, että vääjäämättä jokaisella susireviirillä on asutusta sisällään. Sudet liikkuvat asutuksen lähellä, vaikkeivat hakeutuisi sen läheisyyteen jostain tietystä syystä.
Tutkimusta ei ole siitä, muuttaako haaskaruokinta susien käytöstä.
– Mutta en voi poissulkea sitä, etteikö tällä voisi olla jotain merkitystä.
Kuhmo nousee esille koiravahingoissa
Sudet aiheuttavat silloin tällöin koiravahinkoja metsällä ja pihassa. Viime vuonna 39 koiraa kuoli suden hyökkäyksen vuoksi.
– Kuhmo on aluetta, jossa tapahtuu poikkeavan korkeasti koiravahinkoja verrattuna läntiseen Suomeen ja sen koiratiheyksiin. Syystä tai toisesta Kuhmossa koiravahingon riski on korkeampi, Holmala kommentoi.
Koiran joutuminen suden suuhun voi olla todella rankka kokemus omistajalle.
Tuomas Huotari kertoo, miten menetti muutama vuosi sitten Niisku-koiransa karhumetsällä.
– Velipoika ampua räikäisi karhusta ohi ja koirani jatkoi karhun perässä. Yhtäkkiä edempää alkoi kuulua kova meteli. Toinen kaveri soitti minulle ihmetellen hälinää, minulle tuli saman tien tuli mieleen, että sudet ovat koiran kimpussa. Käskin hänen juosta äkkiä paikalle, sillä hänellä oli koiran sijaintiin parisen sataa metriä. Hän meni paikalle, ampui lippaallisen taivaalle ja huusi. Mutta eihän ne sudet välittäneet mitään, ne tappoivat sen koiran. Ja kun ukko alkoi olla lähellä, ne lähtivät sitä karkuun.
– Siinäpä se oli, persaukset revittynä ja rintalasta purtuna läjään. Eihän se mikään mukava hetki ollut, kun lähdin sen koiranraadon sieltä hakemaan. Kyllähän siinä paha mieli tulloo, se on kuitenkin kaveri.
Tuomas löysi koiransa kuolleena metsästä susien hyökkäyksen jälkeen.
"Kaksi sutta oli raadellut sitä ja syönyt"
Myös kuhmolainen metsästäjä Tapani Piirainen joutui hautaamaan koiransa Rockyn viime vuoden lopulla traagisen metsäretken päätteeksi.
– Kaveri houkutteli, että lähdetään katsomaan lintuja. Tiesin, että alueella on liikkunut susia, mutta koska olimme käyneet siellä päivää aiemmin emmekä nähneet lumessa suden jälkiä, ajattelimme, ettei susia pitäisi olla. Moni kaveri sanoo, että kun metsästyskoiran ottaa, niin sitä pitäisi metsällä myös käyttää.
– Lintuja ei metsällä näkynyt, mutta koira lähti juoksemaan joenvartta. Mietin, että lähdenkö perässä, kun näytti, että jotain se sieltä löysi. Kun koira näytti lähtevän takaisin, ajattelin, että ei ole mitään hätää. Lopulta se jäi paikoilleen pyörimään.
Piirainen yritti löytää koiransa tiheästä metsiköstä. Hän alkoi aavistaa pahaa, kun kuuli korppien rääkkyvän ja tutkan pysyvän paikoillaan. Asia vahvistui, kun hän löysi Rockyn metsästä.
– Siellä se kuolleena oli. Kaksi sutta oli raadellut sitä ja syönyt. Tutkapanta oli puraistu rikki ja kyljestä syöty. En ollut käyttänyt alueella koiraa aiemmin. Olimme siellä ensimmäistä kertaa ja koira oli puolessa tunnissa vainaa.
Lue myös: ”Löytyi puolikas jalka, sisälmykset ja panta” – suurpeto voi viedä koiran jopa pihasta
Tapahtuma kosketti Piiraista syvästi.
– Se söi miestä aika pahasti. Päätin sen jälkeen, ettemme enää ota pystykorvaa, kun ei täällä voi metsästää.
– Talvi meni sulatellessa ja vieläkin tulee tunteet pintaan, kun siitä puhuu.
Koiravahinko vaikutti Tapani Piiraiseen niin, ettei hän enää tahdo hankkia uutta metsästyskoiraa.
Huotari ja Piirainen kertovat, miten onnettomuus vaikutti heidän suhtautumiseensa susiin.
– Mielestäni suden kantaa pitää rajoittaa. Jos metsästyksellä joitain pyydetään pois, sillä se ihmisarkuus säilyy, Huotari pohtii.
– Rajanpinnassa saa olla susilauma, mutta ne yksinäiset ja kaksinaiset sudet pitäisi hävittää pois, Piirainen sanoo.
Suomella laillisia velvoitteita suojella susia
Viime vuoden maaliskuun kanta-arvion mukaan susia on Suomessa vajaat 300. Uusi kanta-arvio julkaistaan kesäkuussa. Suomessa susi on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi.
Luonnonvarakeskuksen ohjelmajohtaja Katja Holmala kertoo, että mahdollinen kannanhoidollinen metsästys voisi vaikuttaa eri tavoin Suomen susikantaan, riippuen millaisia yksilöitä luonnost.
– Sillä on merkitystä, että millaisia yksilöitä luonnosta poistettaisiin ja minkä verran. Susi on lajina tehokas lisääntyjä, se tekee keskimäärin viisi pentua vuodessa. Kanta voi parhaimmillaan kasvaa 30 prosenttia vuodessa. Silloin yksittäisten eläinten poistaminen ei voisi vaarantaa kannan kehityssuuntaa. Pienellä määrällä ei välttämättä olisi juuri vaikutusta.
– Jos poistettavat yksilöt olisivat laumojen lisääntyviä yksilöitä, eli puhekielessä alfoja, silloin vaikutus voisi olla huomattavasti dramaattisempi. Ratkaisevaa on kuitenkin aina se, mikä on lajin kokonaiskuolleisuus, Holmala summaa.
Lue myös: Savon salametsästysvyyhdissä jo miltei 30 epäiltyä – poliisi epäilee miesten ampuneen ainakin kymmenen suurpetoa
Joskus on ehdotettu, että Suomen susia pitäisi tarkastella osana venäläistä susipopulaatiota. Holmala avaa, miksi tällainen ajattelu ei kuitenkaan sovellu käytäntöön.
– Karu arki on se, että kansalliset velvoitteet tulevat lajien säilyttämisen kannalta. EU:n jäsenvaltiot ovat jokainen vastuussa omien rajojensa sisäpuolella populaation kohtalosta. Esimerkiksi Ruotsi ja Norja jakavat konkreettisesti yhteistä susipopulaatiota, ja siten ne voivat arvioida tätä yhdessä. Mutta Venäjä ei ole EU-jäsenmaa eikä sitä sido samanlaiset velvoitteet suotuisan suojelutason saavuttamisesta suden kohdalla. Emme voi nojata siihen, että susikanta pysyy edes nykyisellä tasolla Venäjällä.
Salametsästyksellä suuri vaikutus
Poliisi tutkii nyt itäisessä Suomessa paljastunutta mittavaa salametsästysrinkiä. Noin 30 miehen epäillään ampuneen laittomasti ainakin kymmenen suurpetoa.
Susien laiton tappaminen ja salametsästys on tähän asti vaikuttanut Suomen susikantaan merkittävästi.
– Etenkin, mitä nähdään vuosien välisessä vaihtelussa. Kun tarkastellaan tunnettua kuolleisuutta ja muita tekijöitä, joita tiedämme, tunnetut muutoslähteet eivät riitä selittämään, mihin osa lisääntyneestä susipopulaatiosta häviää. Laiton tappaminen on ilmiö, jossa tunnetut tapaukset ovat jäävuoren huippu, Holmala kuvailee.
– On todennäköistä, ettei sitä esiinny Suomessa tasaisesti, vaan ainakin tunnettujen tapausten pohjalta merkitys on ollut suurempi itäisen susikannan kehittymiselle.
Holmala kertoo, että ihmisten kyky hyväksyä susi osaksi Suomen luontoa on susikannan kehitykselle keskeinen asia.
– Suden hyväksyminen vaatii aktiivisia toimia suurpetohallinnolta, jotta ihmisten elinolosuhteet ja elinkeinon harjoittaminen onnistuvat niin, että sudesta koituva haitta pysyy siedettävällä tasolla. Siihen vaaditaan toimintaa, etteivät ihmiset turhaudu ja koe jäävänsä yksin suurpetokannan armoille.
Sudesta koettua haittaa on myös mitattu ja tutkittu. Negatiiviset mielleyhtymät ovat voimakkaita juuri niillä alueilla, missä susia esiintyy.
– Suden aiheuttamat voimakkaat tunteet ja negatiiviset tunteet ovat pohjoismaille tyypillisiä maailmanlaajuisesti. Kattavammat kyselyt kuitenkin osoittavat, että meillä on monenkirjavaa ajattelua susista. Osalla ei ole susiin liittyen erityistä mielipidettä. Suurpetojen keskellä elävienkin keskellä on positiivisesti suden kokevia sekä sudesta voimakasta haittaa kokevia.
– Mediassa näkyy aiheesta polarisoitunut keskustelu. Todellisuus on enemmän erilaisia harmaan sävyjä mustavalkoisuuden sijaan sekä positiivisiakin kokemuksia.
MTV Uutiset vieraili Kankaanpäässä, jossa sudet pelottavat paikallisia: "Onko tänne pesiytynyt uusi eläinlaji?" (13.10.2021)
1:54