Noin puolet jalankulkijoille sattuvista vahingoista tapahtuu loka-tammikuussa, joka on vuoden pimeintä aikaa.
Laki velvoittaa jalankulkijoita käyttämään pimeällä heijastinta, mutta vakuutusyhtiö Ifin tekemän tutkimuksen mukaan vain alle puolet suomalaisista tekee niin.
– Heijastin on tutkimustulosten mukaan suomalaisten mielestä ruma, nolo ja tarpeeton, ja siksi se unohtuu helposti. Ikä, asuinpaikka ja sukupuoli vaikuttavat heijastimen käyttöön, Ifin vahingontorjuntapäällikkö Jari Pekka Koskela kertoo.
Ifin kyselyyn vastanneista naisista puolet käyttää aina pimeällä heijastinta ja miehistä vain kolmasosa, Nuoret kaupunkilaiset ovat laiskimpia heijastimen käyttäjiä. Kyselyn perusteella 18–34-vuotiaista vain neljäsosa käyttää heijastinta.
Nuoret urheilevat pimeässä, mutta näkymiseen voisi kiinnittää enemmän huomiota.
Lasten ja nuorten harrastukset ajoittuvat usein iltaan, ja monet kulkevat harjoituksiin pilkkopimeässä. Lisäksi alkulämmittelyt tai loppulenkit saatetaan tehdä ulkona sisätilojen sijaan.
– Tummiin vaatteisiin pukeutunut joukkue voi ilmestyä suojatielle kuin tyhjästä, jos näkyvyys on huono tai ulkona on pilkkopimeää. Heijastimen käytön tärkeyttä ei voi korostaa liikaa tähän aikaan vuodesta, Koskela muistuttaa.
Autoilija havaitsee heijastinta käyttävän jalankulkijan jopa kolme kertaa kauempaa kuin ilman heijastinta kulkevan.
Pimeässä voi näkyä myös muutoin kuin tavallisen hihassa tai takinliepeessä roikkuvan heijastimen avulla.
Heijastimen voi vaikka suihkuttaa pullosta haluamaansa vaatteeseen, polkupyörään, pyöräilykypärään tai vaikka mukana kulkevaan urheiluvälineeseen. Pääasia on, että heijastin kulkee mukana jossain muodossa.
– Urheiluporukoiden aikuiset voisivat järjestää joukkueilleen esimerkiksi talkoot, joissa koko porukan ulkona näkyviin urheiluvälineisiin suihkutetaan heijastinspraytä. Tällöin esimerkiksi mailan lapa toimii kätevästi heijastimena, Koskela kannustaa.