Poliittisen epävarmuuden rinnalle tulee epävarmuus sotilaallisesta suorituskyvystä, sanoo Charly Salonius-Pasternak Ulkopoliittisesta instituutista.
Ruotsin puolueiden kyvyttömyys sopia puolustuksen lähivuosien kehityslinjoista voi heijastua myös puolustusyhteistyöhön Suomen kanssa, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak. Yhteistyön ja etenkin yhteisen harjoittelun mielekkyyden voi kyseenalaistaa tilanteessa, jossa toisen osapuolen sotilaallinen suorituskyky ei vaikuta riittävän mahdollisen avun antamiseen.
– On paljon vaikeampaa edetä puolustusyhteistyössä syvälliseen suunnitteluun, jos kyse ei ole enää vain siitä, päättäväkö Ruotsin poliitikot tukea Suomea, Salonius-Pasternak sanoo.
Hänen mukaansa Ruotsin sotilaallisen suorituskyvyn puutteet olivat hyvin tiedossa naapurimaiden puolustusyhteistyön alettua muutamia vuosia sitten tiivistyä. Mukana on kuitenkin kulkenut ajatus siitä, että asiaa työstetään ja että jossain vaiheessa 2020-luvulla Ruotsilla on huomattavasti aiempaa suorituskykyisemmät puolustusvoimat.
Hallitus ja oppositio riitelevät rahasta
Puolustusministeri Peter Hultqvist ilmoitti tiistaina, että valtiopäiväpuolueiden yhteisen puolustuskomitean (Försvarsberedning) neuvottelut päättyvät tuloksettomina. Porvarioppositio olisi halunnut puolustukseen lisää rahaa jo aiemmin sovittujen korotusten päälle, mihin sosiaalidemokraattien johtama hallitus ei ollut valmis.
Yksimielisyyden puute asettaa Salonius-Pasternakin mukaan tavoitteen sotilaallisen suorituskyvyn merkittävästä parantumisesta kyseenalaiseksi.
– Raportteja on kyllä saatu aikaiseksi, mutta kun pitäisi laittaa rahaa peliin, siinä jumittaa.
Epävarmuuden takia Ruotsin puolustusvoimien on vaikeampaa toteuttaa järkeviä investointeja. Maavoimien uuden prikaatin perustamista – kenties Suomen avuksi – on uskaliasta suunnitella, jos sen ylläpitoon ei ehkä tulekaan varoja, Salonius-Pasternak kuvaa.
Erimielisyyttä
Puolustusyhteistyöstä saadaan paljon hyötyjä, mutta se vie aina myös jonkin verran omia resursseja, Salonius-Pasternak muistuttaa.
– Jossain vaiheessa Suomessa voidaan katsoa, että nyt me vähennämme tätä yhteistyötä, koska epävarmuus siitä, mitä voimme kumppanilta saada vain kasvaa, Salonius-Pasternak sanoo.
– (Sota)pelaamista voi toki jatkaa pöydillä, mutta ei välttämättä kannata harjoittaa tuhansia sotilaita metsässä, jos tiedetään, että oikeassa tilanteessa kapasiteettia harjoitellun toteuttamiseen ei ole, hän jatkaa.
Ruotsi on Suomesta poiketen ollut hanakka nostamaan yhteisharjoittelut eri kumppaneiden kanssa esiin turvallisuuspoliittisina viesteinä ulkomaailmalle. Näin teki hiljattain puolustusministeri Hultqvist amerikkalaisten B1-pommikoneiden lennettyä Ruotsissa.
– Kyvyttömys sopia puolustusmenoista antaa kyllä vastakkaisen signaalin, Salonius-Pasternak toteaa.