Ruotsin puolustuskyvyn kasvattamisesta ja puolustuksen lisärahoituksesta tarvitaan pitkän linjan päätöksiä vuoteen 2020 mennessä, linjaa Ruotsin puolustusvoimat.
Kontra-amiraali Jonas Haggrenin mukaan riskinotto lisääntyy, jos Ruotsissa ei tehdä puolustuskykyä kohottavia päätöksiä ehdotetulla aikataululla.
– Jos jatkamme nykyisellä puolustuspoliittisella ja taloudellisella linjalla, puolustuskykymme tulee heikentymään, sanoi Haggren perjantaina STT:lle.
Puolustuksen kustannuspaineita lisää muun muassa se, että puolustusmateriaalin hankinta ja ylläpito maksavat entistä enemmän. Myös henkilöstökustannuksiin kaivataan lisärahaa.
Ruotsin puolustusvoimat ei vielä halua linjata, miten suuria lisäpanostusten pitäisi olla. Haggren sanoo, että maan hallitukselle toimitetaan laskelmia asiasta myöhemmin.
– En halua (vielä) arvioida, miten suurista (kustannuksista) puhutaan. Palaamme kysymykseen tulevina vuosina.
Rahat huvenneet
Vielä 1990-luvun loppupuolella Ruotsin puolustusmäärärahat olivat parin prosentin tienoilla bruttokansantuotteesta, mutta 2000-luvun aikana summa laski yhden prosentin tuntumaan.
Suomessa puolustusbudjetin osuus on ollut viime vuosina 1,3-1,4 prosenttia bkt:stä.