Ruotsi jäädyttää hankkeita – miten käy Suomen vuosikymmenen tärkeimmän sähkönsiirtoinvestoinnin? Ei huolta, vakuuttaa Fingrid

Ruotsin uusi hallitus pyrkii uunituoreessa hallitusohjelmassaan hillitsemään ruotsalaisten sähköstä maksamia hintoja ja sähkön alueellisia hintaeroja.

Ohjelman mukaan "vientisähkökaapelien [exporterande elkablar], kuten Hansa Powerbridgen, rakentaminen pysäytetään kunnes hintaerot alueiden välillä ovat vähentyneet merkittävästi".

Hansa Powerbridge on Saksan ja Ruotsin väliin suunniteltu sähkökaapeli, mutta katseet kääntyvät myös Suomeen.

Suomen ja Ruotsin välille on päätetty rakentaa yhdysjohto Aurora Line, jota kantaverkkoyhtiö Fingrid on hehkuttanut vuosikymmenen merkittävimpänä investointinaan.

"Tämä oli uusi uutinen"

Muhokselta Pohjois-Ruotsin Messaureen kulkevan Aurora Linen on määrä olla valmis vuonna 2025. Rakennustyöt ovat jo vauhdissa.

Ruotsin hallitusohjelmakirjaus herättää kuitenkin kysymyksen, onko yhteensä 254 miljoonan euron projekti pysähtymässä, mahdollisesti pitkäksikin aikaa.

Fingridin rakennushankkeista vastaava johtaja Timo Kiiveri kuulee kirjauksesta ensimmäistä kertaa puhelinhaastattelussa MTV Uutisilta. Hänen mukaansa asia täytyy selvittää.

– Tämä oli uusi uutinen. Olen kyllä kuullut, että hallitus vaihtui ja siellä tehtiin erinäköisiä ulostuloja, mutta tämä oli uutta tässä kohtaa, Kiiveri sanoo.

Parikymmentä minuuttia haastattelun päätyttyä Kiiveri soittaa takaisin MTV Uutisille. Asia on selvinnyt.

– Olin yhteydessä kollegaan Ruotsiin. Kyllä se keskustelu, joka Ruotsissa on käynnissä ulkomaanyhteyksistä, tarkoittaa tässä kontekstissa Keski-Euroopan yhteyksiä, Kiiveri kertoo.

Fingrid on Kiiverin mukaan varma siitä, ettei Ruotsin hallitusohjelma muotoiluistaan huolimatta pysäytä Aurora Linen etenemistä.

Ruotsin ja Keski-Euroopan väliset hankkeet voivat pysähtyä vuosiksi

Valmistuessaan 380 kilometrin mittainen Aurora Line lisää siirtokapasiteettia Ruotsista Suomeen noin 800 ja Suomesta Ruotsiin noin 900 megawattia.

Yhteyden rakentaminen maksaa yhteensä 254 miljoonaa euroa. Koska Suomi hyötyy yhteydestä paljon länsinaapuria enemmän, Suomi maksaa kustannukset Suomen puolisesta osuudesta täysin ja Ruotsin puolisesta osuudesta 80-prosenttisesti.

Hankkeelle on saatu 127 miljoonaa euroa EU-tukea.

Aurora Line -hankkeen kariutuminen olisi ollut Suomelle takaisku, sillä vaihtelevasti saatavilla olevan tuulivoiman lisääntyessä ja toisaalta venäläisten energiavirtojen tyrehdyttyä Suomi saattaa etenkin tuulettomina päivinä tarvita selvästi nykyistä kipeämmin Ruotsista tuotavaa sähköä.

Saksan ja Ruotsin väliset kaapelihankkeet saattavat joutua jäihin pidemmäksi aikaa, sillä Ruotsilla voi mennä vuosikausia siihen, että sen sisäiset hintaerot saadaan tasattua.

Ruotsin silloinen energiaministeri Khashayar Farmanbar kertoi jo elokuussa, ettei ole näyttämässä vihreää valoa Hansa Powerbridge -kaapelin rakentamiselle. Rahaa on käytettävä Ruotsin sisäisten siirtoyhteyksien parantamiseen, hän korosti.